Ulkomaan uutisten kääntämisen käytännöt ja kiipelit: Mitä ovat ulkomaan uutisten kääntämisen vaikeudet ja miten oikeanmukaisuudesta varmistutaan?

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia käytäntöjä ja vaikeuksia ulkomaan uutisia kirjoittavilla toimittajilla on journalistisen kääntämisen työssään. Samalla sukelletaan myös siihen, millaisia ratkaisuja toimittajat ovat löytäneet kääntämisen vaikeuksiinsa ja miten he varmistuvat siitä, että heidän tekemänsä käännökset ovat oikeanmukaisia.

Journalistinen kääntäminen on kiinnostava tutkimuskohde, koska sitä ei ole vielä tutkittu Suomessa lähes lainkaan, jollei oteta huomioon muutamia pro gradu -tutkielmia. Myös kansainvälisellä tasolla tutkimusaihe on uusi ja vasta viime aikoina tutkimusta on tehty enemmän.

Tutkielman teoreettisessa osuudessa avataan aiemmin journalistisesta kääntämisestä tehtyä tutkimusta. Journalistinen kääntäminen laskeutuu journalismin ja kääntämisen tutkimusalojen väliin, ja aihetta onkin tutkittu aiemmin enemmän kääntämisen puolella kuin journalismin tutkimuksessa. Aiheen uutuuden ja tutkimusalojen väliinputoamisen takia joillekin termeille ei ole löytynyt vielä vakiintuneita tiettyjä termejä.

Tutkimus on toteutettu haastatteluna, johon on haastateltu kolmea valtakunnallisessa mediassa työskentelevää toimittajaa, jotka ovat jo vuosia kirjoittaneet ulkomaan uutisia.

Haastatteluissa saatiin selville, että ulkomaan uutisia kirjoittavilla toimittajilla on laaja kielitaito. Mitä varmemmin toimittajat tietävät kieltä, sitä enemmän he kääntävät suoria sitaatteja ja osaavat analysoida konekääntäjien avulla, onko käännös hyvä. Jos heillä on heikompi kielitaito, he saattavat käyttää kieliä uutisten pääidean ymmärtämiseen, mutta ottavat vähemmän tietoa suoraan. Toimittajille vaikeuksia aiheuttavat erikoisalojen termit, viranomaistahot ja translitterointi. Oikeanmukaisuudesta he varmistuvat ristiintarkistamalla, kysymällä muilta tai kirjoittamalla ympäripyöreämmin.