Kuuluva, liikkuva, näkyvä kirjallisuus : esitetyn sanataiteen medioiden merkitys tulkinnalle
Oikari, Joel (2023)
Oikari, Joel
2023
Kirjallisuustieteen maisteriohjelma - Master´s Programme in Literary Studies
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-01-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212078960
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212078960
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastelen kuinka esitetyn sanataiteen tulkintaan vaikuttavat esityksissä käytetyt mediat. Tutkimuskysymykseni on miten monimediaisuus ja monimediaiset esityselementit vaikuttavat tallennetun sanataiteellisen esityksen tulkintaan. Lähestyn tutkimuskysymystäni tutkimalla videotallennetta Nuoren Voiman Liiton Helsingin Suvilahdessa Tiivistämöllä 24.8.2021 järjestämän Runokuu-tapahtuman Päätösklubi: Kasvuston ohjelmistoa, jonka esityksistä olen ottanut tutkimuksen kohteeksi Olli-Pekka Tennilän, Pauli Tapion, Jan Kausin, Jyrki Heikkisen, sekä Katri Naukarin ja Janne Myllymäen esitykset. Monimediaisuuden vaikutusten tutkiminen on nykyaikaisessa kirjallisuuskentässä ajankohtainen kysymys, varsinkin Covid-19-pandemian myötä yleistyneen striimauksen ja tallenteiden muodostamien videoformaattisten esitysten suhteen.
Tutkimuskysymykseni selvittämiseksi käytän monitieteellistä viitekehystä, yhdistäen inter- ja transmediaalisuuden käsiteittä mise-en-scenen käsitteen käyttöön. Hyödynnän tätä asetelmaa esitetyn sanataiteen tulkitsemisessa ja sitä kautta medioiden merkityksen erittelyssä tälle tulkinnalle. Inter- ja transmediaalisuuden suhteen hyödynnän Lars Elleströmin määrittelyjä näistä termeistä, käyttäen tätä pohjana valittujen sanataide-esitysten medioiden määrittelyyn ja ymmärtämiseen. Mise-en-scenen käsitteen suhteen hyödynnän Helen Abbottin, Patrice Pavisin, David Bordwellin ja Kristin Thompsonin määrittelyjä siitä, mikä mise-en-scene on ja miten se muodostuu, käsitellen sitten sanataide-esityksiä tämän viitekehyksen kautta. Tutkimukseni loppu-tulemaksi muodostui, että käytetyt mediat tässä tutkimuksessa käsitellyissä esityksissä vaikuttivat muun muassa puhetasojen signalointiin, tekstin metaforien ja metonymioiden syntymiseen ja tukemiseen. Esitetyn sanataiteen kohdalla monimediaisuus pitää siis ottaa huomioon kattavan analyysin muodostamiseksi. Monimediaisen esitetyn sanataiteen kohdalla nähdään kuinka medioiden kokonaisvaikutukset ovat päällekkäisiä ja komplementaarisia. Niitä on tarkasteltava, jos haluaa kokonaisvaltaisen tulkinnan sanataide-esityksestä, ja näitä elementtejä tarkastelemalla tulkinnallinen kehys sisällyttää suuremman ja mahdollisimman kattavan analyysin ainekset ja perustelut tulkinnallisille tuloksille.
Tutkimuskysymykseni selvittämiseksi käytän monitieteellistä viitekehystä, yhdistäen inter- ja transmediaalisuuden käsiteittä mise-en-scenen käsitteen käyttöön. Hyödynnän tätä asetelmaa esitetyn sanataiteen tulkitsemisessa ja sitä kautta medioiden merkityksen erittelyssä tälle tulkinnalle. Inter- ja transmediaalisuuden suhteen hyödynnän Lars Elleströmin määrittelyjä näistä termeistä, käyttäen tätä pohjana valittujen sanataide-esitysten medioiden määrittelyyn ja ymmärtämiseen. Mise-en-scenen käsitteen suhteen hyödynnän Helen Abbottin, Patrice Pavisin, David Bordwellin ja Kristin Thompsonin määrittelyjä siitä, mikä mise-en-scene on ja miten se muodostuu, käsitellen sitten sanataide-esityksiä tämän viitekehyksen kautta. Tutkimukseni loppu-tulemaksi muodostui, että käytetyt mediat tässä tutkimuksessa käsitellyissä esityksissä vaikuttivat muun muassa puhetasojen signalointiin, tekstin metaforien ja metonymioiden syntymiseen ja tukemiseen. Esitetyn sanataiteen kohdalla monimediaisuus pitää siis ottaa huomioon kattavan analyysin muodostamiseksi. Monimediaisen esitetyn sanataiteen kohdalla nähdään kuinka medioiden kokonaisvaikutukset ovat päällekkäisiä ja komplementaarisia. Niitä on tarkasteltava, jos haluaa kokonaisvaltaisen tulkinnan sanataide-esityksestä, ja näitä elementtejä tarkastelemalla tulkinnallinen kehys sisällyttää suuremman ja mahdollisimman kattavan analyysin ainekset ja perustelut tulkinnallisille tuloksille.