Varhaiskasvatushenkilöstön käyttöteoriat muussa laajamittaisessa kaksikielisessä varhaiskasvatuksessa
Moisander, Maria (2022)
Moisander, Maria
2022
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-12-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212018812
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212018812
Tiivistelmä
Kaksikielisiin varhaiskasvatusryhmiin tulee niin valmiiksi kaksikielisiä kuin myös täysin suomenkielisiä lapsia. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää muun laajamittaisen kaksikielisen varhaiskasvatushenkilöstön käyttöteorioita erityisesti suomenkielisiä lapsia ajatellen. Käyttöteoria tässä tutkimuksessa tarkoittaa muun laajamittaisen kaksikielisen varhaiskasvatushenkilöstön näkemyksiä kyseisen varhaiskasvatuksen ensisijaisista tavoitteista sekä suomenkielisille lapsille suunnitelluista kielijärjestelyistä sekä opetusmenetelmistä vieraan kielen oppimiseksi. Tutkimuksessa kartoitettiin myös sitä, millaisista taustatekijöistä käyttöteoriat muodostuivat. Käyttöteoria on henkilökohtainen ja voi muodostua muun muassa erilaisista uskomuksista, kokemuksista, arvoista ja käsityksistä. Käyttöteoria ohjaa pedagogista toimintaa. Kaksikielisestä varhaiskasvatuksesta kaivataan lisää tutkimusta, johon tämä tutkimus tuo oman panoksensa.
Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla muun laajamittaisen kaksikielisen varhaiskasvatuksen parissa, eri ammattirooleissa työskentelevää henkilökuntaa, sillä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään käyttöteorioiden taustalla vaikuttavaa ajattelua sekä tavoiteltuja käytäntöjä. Yksilöhaastatteluja kertyi viisi.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että muun laajamittaisen kaksikielisen varhaiskasvatuksen tavoitteiden taustalla voi esiintyä sekä lapsuuden itseisarvoa korostavaa ajattelua ilman kielellisen tuottamisen painetta että tavoitteellisuutta vieraan kielen oppimisen suhteen vieraskielistä jatkumoa ajatellen. Toisaalta tavoitteisiin liittyi myös epäselvyyttä tai epävarmuutta. Kielijärjestelyjen osalta suomenkielisten lasten vieraan kielen oppimiseksi tavoiteltiin etupäässä kielten tiukkaa erottelua. Toisaalta myös äidinkielen joustavaa vähentämistä sekä joustavaa moninaisuutta esiintyi käytännössä, mahdollisesti enemmänkin kuin henkilöstö itse tiedosti. Opetusmenetelmäkäytännöissä näkyi usein yhteys erilaisiin kielijärjestelyihin liittyviin ajatusmalleihin. Tärkeänä esiin nostettiin myös pedagogisen taidon merkitys sekä positiivinen oppimisilmapiiri. Käyttöteorioiden taustalla oli erilaisia tekijöitä, joissa painottuivat varhaispedagogiikan osuus sekä usein kokeilu menetelmien osalta. Osittain taustalla oli kaksikieliseen pedagogiikkaan saatua koulutusta sekä kaksikielisen varhaiskasvatuksen tutkimista. Tulosten pohdinta nosti kuitenkin esiin kysymyksen kaksikielisen pedagogiikan koulutuksen tarpeesta muun laajamittaisen kaksikielisen varhaiskasvatuksen henkilöstöä ajatellen muun muassa henkilöstön tavoitteiden selkiyttämiseksi sekä oman toiminnan tiedostamiseksi.
Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla muun laajamittaisen kaksikielisen varhaiskasvatuksen parissa, eri ammattirooleissa työskentelevää henkilökuntaa, sillä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään käyttöteorioiden taustalla vaikuttavaa ajattelua sekä tavoiteltuja käytäntöjä. Yksilöhaastatteluja kertyi viisi.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että muun laajamittaisen kaksikielisen varhaiskasvatuksen tavoitteiden taustalla voi esiintyä sekä lapsuuden itseisarvoa korostavaa ajattelua ilman kielellisen tuottamisen painetta että tavoitteellisuutta vieraan kielen oppimisen suhteen vieraskielistä jatkumoa ajatellen. Toisaalta tavoitteisiin liittyi myös epäselvyyttä tai epävarmuutta. Kielijärjestelyjen osalta suomenkielisten lasten vieraan kielen oppimiseksi tavoiteltiin etupäässä kielten tiukkaa erottelua. Toisaalta myös äidinkielen joustavaa vähentämistä sekä joustavaa moninaisuutta esiintyi käytännössä, mahdollisesti enemmänkin kuin henkilöstö itse tiedosti. Opetusmenetelmäkäytännöissä näkyi usein yhteys erilaisiin kielijärjestelyihin liittyviin ajatusmalleihin. Tärkeänä esiin nostettiin myös pedagogisen taidon merkitys sekä positiivinen oppimisilmapiiri. Käyttöteorioiden taustalla oli erilaisia tekijöitä, joissa painottuivat varhaispedagogiikan osuus sekä usein kokeilu menetelmien osalta. Osittain taustalla oli kaksikieliseen pedagogiikkaan saatua koulutusta sekä kaksikielisen varhaiskasvatuksen tutkimista. Tulosten pohdinta nosti kuitenkin esiin kysymyksen kaksikielisen pedagogiikan koulutuksen tarpeesta muun laajamittaisen kaksikielisen varhaiskasvatuksen henkilöstöä ajatellen muun muassa henkilöstön tavoitteiden selkiyttämiseksi sekä oman toiminnan tiedostamiseksi.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]