Vesihuollon verkostotiedon virtauksen parantaminen
Sokura, Laura (2022)
Sokura, Laura
2022
Rakennustekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-11-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211168437
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211168437
Tiivistelmä
Vesihuoltoverkostojen saneeraustarpeen kasvaessa kasvaa myös ajantasaisen ja luotettavan verkostotiedon tarve. Aiheutuu kustannus- ja aikahukkaa, jos vesihuoltolinjat eivät ole verkostokartan mukaisessa sijainnissa, tai jos niiden ominaisuustiedot poikkeavat oletetusta. Verkostoihin liittyvää tietoa kyllä kerätään vesihuollon verkostojen elinkaaren aikana jokaisessa vaiheessa, mutta tämä tieto vaikuttaa virtaavan puutteellisena seuraavaan vaiheeseen, eikä tiedonsiirtoprosessia ole optimoitu.
Tietomallipohjainen tiedonhallinta tarjoaa mahdollisuuden vähentää hankkeen vaiheesta toiseen siirtyessä syntyvää tietohukkaa ja tallentaa verkostoihin liittyvät tiedot helposti hahmotettavaksi kokonaisuudeksi. Tiedon virtauksen parantamista edesauttaa siirtyminen dokumenttipohjaisesta tiedonhallinnasta tietomallipohjaiseen tiedonhallintaan. Näin verkostoihin liittyvä tieto on tallessa koko elinkaaren ajan samassa paikassa, jolloin kaikki hankkeen osapuolet pääsevät samaan tietoon käsiksi, eikä tiedon uudelleen rakentamista tai keräämistä manuaalisesti tarvita.
Työn teoriaosuudessa tutkitaan omaisuudenhallintaa, tiedonhallintaa sekä tiedon virtausta. Asiantuntijahaastatteluilla kerättiin tietoa tiedon hallinnan ja virtauksen nykytilasta sekä niiden haasteista sekä organisaatioiden sisällä että niiden rajapinnoissa. Haastateltujen kesken järjestettiin työpaja. Työpajan tuotoksena saatiin listaus tärkeimmiksi nähdyistä konkreettisista toimenpiteistä, joiden avulla voidaan tietomallipohjainen tiedonhallinta saavuttaa. Tutkimuksen rahoittajina olivat vesihuoltolaitoksista Lahti Aqua Oy ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Kalasatamasta Pasilaan -raitiotiehanke sekä suunnittelutoimisto AFRY Finland Oy, joilta saatiin myös haastateltavat ja työpajaan osallistujat.
Tärkeimpänä toimenpiteenä nähdään kaikkien hankkeen elinkaaren toimijoiden kesken laaja pilottiprojekti, jossa on mukana useita vesihuoltolaitoksia, konsultteja ja järjestelmätoimittajia. Pilottiprojektin aikana voidaan testata nykyisten työkalujen, kuten ohjelmistojen ja formaattien, toimivuus verkostojen tiedonhallinnassa, sekä kokeilla uusia toimintatapoja esimerkiksi toteumamallin tuottamisessa. Pilottiprojektille tarvitsee vetäjän, joka voisi olla esimerkiksi Vesilaitosyhdistys tai jokin tutkimuslaitos.
Vesihuollon verkostojen tietomallinnuksen kehittämisen avainasemassa ovat vesihuoltolaitokset. Kunkin vesihuoltolaitoksen tulee määrittää taso, jolla tiedonhallintaa halutaan toteuttaa ja ohjata sen mukaan resursseja siihen. Tämän jälkeen laitos voi määrittää elinkaaren aikaiset tietotarpeet, tietoarkkitehtuurin ja vaatimukset muille toimijoille.
Tietomallipohjainen tiedonhallinta tarjoaa mahdollisuuden vähentää hankkeen vaiheesta toiseen siirtyessä syntyvää tietohukkaa ja tallentaa verkostoihin liittyvät tiedot helposti hahmotettavaksi kokonaisuudeksi. Tiedon virtauksen parantamista edesauttaa siirtyminen dokumenttipohjaisesta tiedonhallinnasta tietomallipohjaiseen tiedonhallintaan. Näin verkostoihin liittyvä tieto on tallessa koko elinkaaren ajan samassa paikassa, jolloin kaikki hankkeen osapuolet pääsevät samaan tietoon käsiksi, eikä tiedon uudelleen rakentamista tai keräämistä manuaalisesti tarvita.
Työn teoriaosuudessa tutkitaan omaisuudenhallintaa, tiedonhallintaa sekä tiedon virtausta. Asiantuntijahaastatteluilla kerättiin tietoa tiedon hallinnan ja virtauksen nykytilasta sekä niiden haasteista sekä organisaatioiden sisällä että niiden rajapinnoissa. Haastateltujen kesken järjestettiin työpaja. Työpajan tuotoksena saatiin listaus tärkeimmiksi nähdyistä konkreettisista toimenpiteistä, joiden avulla voidaan tietomallipohjainen tiedonhallinta saavuttaa. Tutkimuksen rahoittajina olivat vesihuoltolaitoksista Lahti Aqua Oy ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Kalasatamasta Pasilaan -raitiotiehanke sekä suunnittelutoimisto AFRY Finland Oy, joilta saatiin myös haastateltavat ja työpajaan osallistujat.
Tärkeimpänä toimenpiteenä nähdään kaikkien hankkeen elinkaaren toimijoiden kesken laaja pilottiprojekti, jossa on mukana useita vesihuoltolaitoksia, konsultteja ja järjestelmätoimittajia. Pilottiprojektin aikana voidaan testata nykyisten työkalujen, kuten ohjelmistojen ja formaattien, toimivuus verkostojen tiedonhallinnassa, sekä kokeilla uusia toimintatapoja esimerkiksi toteumamallin tuottamisessa. Pilottiprojektille tarvitsee vetäjän, joka voisi olla esimerkiksi Vesilaitosyhdistys tai jokin tutkimuslaitos.
Vesihuollon verkostojen tietomallinnuksen kehittämisen avainasemassa ovat vesihuoltolaitokset. Kunkin vesihuoltolaitoksen tulee määrittää taso, jolla tiedonhallintaa halutaan toteuttaa ja ohjata sen mukaan resursseja siihen. Tämän jälkeen laitos voi määrittää elinkaaren aikaiset tietotarpeet, tietoarkkitehtuurin ja vaatimukset muille toimijoille.