Lukiosta suoraan yliopistoon: Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden yliopistoon integroituminen ja korkeakouluvalmiudet siirtymävaiheessa
Keto, Jonna (2022)
Keto, Jonna
2022
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-12-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211078239
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211078239
Tiivistelmä
Tämän laadullisen tutkielman tarkoituksena oli ymmärtää ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kuvauksia siirtymävaiheesta lukiosta yliopistoon. Opiskelijavalintauudistus on muuttanut ja muuttaa myös tulevaisuudessa sitä, millaisia opiskelijoita yliopistoon valitaan. Yhä useampi uusi opiskelija aloittaa yliopiston suoraan lukion jälkeen, ja erityisesti todistusvalinnalla valituilla opiskelijoilla ei välttämättä ole mitään kosketuspintaa omaan alaan tai sen opintoihin, kun opiskelupaikan saaminen ei vaadi oman alan kirjallisuuden lukemista esimerkiksi pääsykokeita varten. Tässä tutkielmassa tarkoituksena onkin ymmärtää suoraan lukiosta yliopistoon siirtyneiden ensimmäisen vuoden opiskelijoiden siirtymävaiheen kuvailujen avulla sitä, millainen siirtymävaihe näille opiskelijoille on. Tutkielman teoreettisina käsitteinä olivat Tinton (1975) sosiaalisen ja akateemisen integraation käsitteet sekä Conleyn (2013) korkeakouluvalmiuksien käsite. Näiden teoreettisten käsitteiden avulla pyrittiin ymmärtämään yliopistoon sosiaalisesti ja akateemisesti integroitumista, integroitumista tukevia tekijöitä sekä sitä, millaiseksi todistusvalinnalla suoraan lukiosta siirtyneet kuvailevat omia korkeakouluvalmiuksiaan.
Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijaa. Aineiston analyysissä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Analyysimenetelmänä käytettiin temaattista analyysiä, jota ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta jatkettiin myös tyypittelyyn.
Opiskelijoiden siirtymävaiheen kuvauksien perusteella luotiin kolme eri tyyppikertomusta, jotka kuvaavat sosiaalisen ja akateemisen integroitumisen onnistumista siirryttäessä yliopistoon. Nämä kolme tyyppiä ovat 1. Integroitunut, 2. Osittain integroitunut sekä 3. Integroitumaton opiskelija. Kaikki kolme opiskelijatyyppiä kuvasivat niin sosiaalista ja akateemista integraatiota tukevia kuin haastavia tekijöitä siirtymävaiheessaan. Vain yksi opiskelijoista oli akateemisesti integroitunut. Akateemista integraatiota haastoi eniten lukion ja yliopiston erot sekä tietämättömyys yliopisto-opinnoista ja tukevana tekijänä nähtiin itseä motivoiva ala ja sopivat opiskelutekniikat. Sosiaalista integraatiota haastoi pandemiasta johtuva etäaika ja -opiskelu ja sitä nähtiin tukevan vertaistuki, tapahtumat ja sosiaalinen oma-aloitteisuus.
Haastattelujen perusteella tunnistettiin 11 erilaista korkeakouluvalmiutta, joita tarvitaan, kun siirrytään lukiosta yliopistoon. Eniten opiskelijoiden kuvailuissa esiin nousivat tieteellinen kirjoittaminen ja erityisesti sen osalta lähdeviittaustekniikan hallitseminen, kriittinen ajattelu, oma-aloitteisuus, aikatauluttaminen sekä sosiaalinen oma-aloitteisuus.
Korkeakouluvalmiuksien kuvailu erosi kolmen opiskelijatyyppien välillä. Kaikki kolme tyyppiä kuvailivat niin lähdeviittaukset, oma-aloitteisuuden kuin aikatauluttamisenkin korkeakouluvalmiutena, jota tarvitaan yliopistossa aloittaessa. Integroitunut opiskelija kuvaili kaikkien kolmen valmiuden olevan hyvällä tasolla, kun taas kaksi muuta tyyppiä kuvailivat joitakin haasteita, erityisesti lähdeviittauksissa. Näin ollen tämän pienen otannan perusteella niin sosiaalisesti kuin akateemisesti integroitunut opiskelija myös kuvaili myös omia korkeakouluvalmiuksiaan paremmiksi kuin ne opiskelijat, joilla oli haasteita joko akateemisessa integraatiossa tai niin sosiaalisessa kuin akateemisessakin integraatiossa.
Tutkielman tulokset osoittivat, kuinka lukion ja yliopiston erot koettiin vielä isoksi ja lukio ei välttämättä kehittänyt tarpeeksi opiskelijoiden korkeakouluvalmiuksia, vaikka se tunnistettiinkin ainoana korkeakouluvalmiuksien kehittymiseen vaikuttaneena tekijänä. Lukion ja yliopiston erot sekä se, etteivät opiskelijat olleet tietoisia siitä, millaista opiskelu yliopistossa tai omalla alalla on, haastoivat myös akateemisen integraation syntymistä. Tämän tutkielman tulokset osoittivat kuitenkin myös sen, että opiskelijan ei tarvitse olla täysin sosiaalisesti ja akateemisesti integroitunut tai hallita kaikkia korkeakouluvalmiuksia, joita siirtymävaiheessa tarvitaan, selvitäkseen hyvin siirtymävaiheesta. The purpose of this qualitative research was to understand first-year students’ descriptions of the transition from high school to university. The student selection reform has changed and will continue changing the profile of students selected to the university. An increasing number of new students start university directly after high school, and students who are selected by the certificate selection may not have any previous contact with the university or their future studies. The purpose of this thesis is to understand the transition phase of those first-year students who have moved directly from high school to the university. The theoretical concepts of the thesis are social and academic integration by Tinto (1975) and the concept of university readiness (Conley, 2013). The aim of these theoretical concepts was to understand both social and academic integration into the university and the factors influencing it, as well as the way in which those who transfer directly from high school describe their own readiness for university.
The study design was qualitative. The research material was collected by interviewing seven first-year university students. A theory-driven content analysis was used in the analysis of the data. The analysis of the data was followed by the principles of thematic analysis, which in the first research question was extended to typical narratives.
Based on the students' descriptions of the transition phase, three different narratives were created that described three different typical ways in which social and academic integration was described when transferring to university. These three types are 1. Integrated 2. Partially integrated and 3. Unintegrated student. All three types of students described both supporting and challenging factors for social and academic integration in their transition phase. Only one of the students was academically integrated. Factors challenging academic integration were the differences between high school as well as the lack of knowledge about the university studies and the methods used there. The students' descriptions also revealed factors that support academic integration, such as that the study field felt suitable for themselves, motivation, and suitable study techniques. Only distance learning due to Covid19 and the cancellation of events challenged social integration. Social integration was especially supported by the events and active participation in them, as well as peer support.
The study found 11 different knowledges or skills which, according to student’ descriptions, are needed when transferring from high school to university. The most prominent in the students' descriptions were source references, academic writing, critical thinking, social activity, being self-initiative and scheduling.
The study found that the description of university readiness differed between the three types of students. All three types described source references, being self-initiative, and scheduling as a factor which is needed when starting university. Integrated student described the readiness of all three as being at a good level, while the other two types described some challenges, especially in referencing sources. Thus, based on this small sample, a student who was both socially and academically integrated also described their own university readiness as better than those students who had challenges either in academic integration or in both social and academic integration.
The results of the thesis showed how the differences between high school and university were still perceived as big, and that high school did not necessarily develop students' university readiness, even though it was identified as the only factor that influenced the development of university readiness. The differences between high school and university and the fact that students were not aware of what studying at university or in their own field is like, challenged the academic integration. However, the results also showed that a students’ does not need to be fully socially and academically integrated or master all the skills needed during the transition to successfully navigate the transition phase.
Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijaa. Aineiston analyysissä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Analyysimenetelmänä käytettiin temaattista analyysiä, jota ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta jatkettiin myös tyypittelyyn.
Opiskelijoiden siirtymävaiheen kuvauksien perusteella luotiin kolme eri tyyppikertomusta, jotka kuvaavat sosiaalisen ja akateemisen integroitumisen onnistumista siirryttäessä yliopistoon. Nämä kolme tyyppiä ovat 1. Integroitunut, 2. Osittain integroitunut sekä 3. Integroitumaton opiskelija. Kaikki kolme opiskelijatyyppiä kuvasivat niin sosiaalista ja akateemista integraatiota tukevia kuin haastavia tekijöitä siirtymävaiheessaan. Vain yksi opiskelijoista oli akateemisesti integroitunut. Akateemista integraatiota haastoi eniten lukion ja yliopiston erot sekä tietämättömyys yliopisto-opinnoista ja tukevana tekijänä nähtiin itseä motivoiva ala ja sopivat opiskelutekniikat. Sosiaalista integraatiota haastoi pandemiasta johtuva etäaika ja -opiskelu ja sitä nähtiin tukevan vertaistuki, tapahtumat ja sosiaalinen oma-aloitteisuus.
Haastattelujen perusteella tunnistettiin 11 erilaista korkeakouluvalmiutta, joita tarvitaan, kun siirrytään lukiosta yliopistoon. Eniten opiskelijoiden kuvailuissa esiin nousivat tieteellinen kirjoittaminen ja erityisesti sen osalta lähdeviittaustekniikan hallitseminen, kriittinen ajattelu, oma-aloitteisuus, aikatauluttaminen sekä sosiaalinen oma-aloitteisuus.
Korkeakouluvalmiuksien kuvailu erosi kolmen opiskelijatyyppien välillä. Kaikki kolme tyyppiä kuvailivat niin lähdeviittaukset, oma-aloitteisuuden kuin aikatauluttamisenkin korkeakouluvalmiutena, jota tarvitaan yliopistossa aloittaessa. Integroitunut opiskelija kuvaili kaikkien kolmen valmiuden olevan hyvällä tasolla, kun taas kaksi muuta tyyppiä kuvailivat joitakin haasteita, erityisesti lähdeviittauksissa. Näin ollen tämän pienen otannan perusteella niin sosiaalisesti kuin akateemisesti integroitunut opiskelija myös kuvaili myös omia korkeakouluvalmiuksiaan paremmiksi kuin ne opiskelijat, joilla oli haasteita joko akateemisessa integraatiossa tai niin sosiaalisessa kuin akateemisessakin integraatiossa.
Tutkielman tulokset osoittivat, kuinka lukion ja yliopiston erot koettiin vielä isoksi ja lukio ei välttämättä kehittänyt tarpeeksi opiskelijoiden korkeakouluvalmiuksia, vaikka se tunnistettiinkin ainoana korkeakouluvalmiuksien kehittymiseen vaikuttaneena tekijänä. Lukion ja yliopiston erot sekä se, etteivät opiskelijat olleet tietoisia siitä, millaista opiskelu yliopistossa tai omalla alalla on, haastoivat myös akateemisen integraation syntymistä. Tämän tutkielman tulokset osoittivat kuitenkin myös sen, että opiskelijan ei tarvitse olla täysin sosiaalisesti ja akateemisesti integroitunut tai hallita kaikkia korkeakouluvalmiuksia, joita siirtymävaiheessa tarvitaan, selvitäkseen hyvin siirtymävaiheesta.
The study design was qualitative. The research material was collected by interviewing seven first-year university students. A theory-driven content analysis was used in the analysis of the data. The analysis of the data was followed by the principles of thematic analysis, which in the first research question was extended to typical narratives.
Based on the students' descriptions of the transition phase, three different narratives were created that described three different typical ways in which social and academic integration was described when transferring to university. These three types are 1. Integrated 2. Partially integrated and 3. Unintegrated student. All three types of students described both supporting and challenging factors for social and academic integration in their transition phase. Only one of the students was academically integrated. Factors challenging academic integration were the differences between high school as well as the lack of knowledge about the university studies and the methods used there. The students' descriptions also revealed factors that support academic integration, such as that the study field felt suitable for themselves, motivation, and suitable study techniques. Only distance learning due to Covid19 and the cancellation of events challenged social integration. Social integration was especially supported by the events and active participation in them, as well as peer support.
The study found 11 different knowledges or skills which, according to student’ descriptions, are needed when transferring from high school to university. The most prominent in the students' descriptions were source references, academic writing, critical thinking, social activity, being self-initiative and scheduling.
The study found that the description of university readiness differed between the three types of students. All three types described source references, being self-initiative, and scheduling as a factor which is needed when starting university. Integrated student described the readiness of all three as being at a good level, while the other two types described some challenges, especially in referencing sources. Thus, based on this small sample, a student who was both socially and academically integrated also described their own university readiness as better than those students who had challenges either in academic integration or in both social and academic integration.
The results of the thesis showed how the differences between high school and university were still perceived as big, and that high school did not necessarily develop students' university readiness, even though it was identified as the only factor that influenced the development of university readiness. The differences between high school and university and the fact that students were not aware of what studying at university or in their own field is like, challenged the academic integration. However, the results also showed that a students’ does not need to be fully socially and academically integrated or master all the skills needed during the transition to successfully navigate the transition phase.