Julkisten rakennusten akustinen kuntotutkimus
Romula, Saana (2022)
Romula, Saana
2022
Rakennustekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-11-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211038154
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211038154
Tiivistelmä
Siinä missä rakennetekniset kuntotutkimukset Suomessa ovat vakiintuneet, ei akustiikan ala tunne vielä systemaattista tapaa tehdä kuntotutkimusta. Korjaushankkeissa akustiikan mittauksin hankitaan lähinnä lähtötietoja suunnittelua varten. Koska tavoitteena perusparannushankkeissa on ääniympäristön parantaminen eikä ympäristöministeriön vuonna 2018 julkaiseman ääniympäristöohjeen mukaan olemassa olevan rakennuksen ääniolosuhteita saa heikentää, voidaan nähdä, että tarve akustiikan kuntotutkimuksen mallille on olemassa. Tässä diplomityössä tavoitteena oli laatia akustiikan kuntotutkimuksen malli julkisille rakennuksille. Työssä tutkittiin julkisista rakennuksista vain koulurakennuksia. Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuuskatsauksia, katselmuksia kohderakennuksissa, akustiikan mittauksia ja käyttäjäkyselyä sekä näistä saatujen tulosten vertailua keskenään.
Kirjallisuuskatsauksissa tutkittiin rakenneteknisten kuntotutkimusten oppaita, akustiikan kunnon tutkimiseen liittyviä konferenssijulkaisuja, akustiikan määräysten kehittymistä Suomessa sekä vanhoja koulurakennuksen akustiikan suunnitteluun liittyviä julkaisuja. Rakenneteknisten kuntotutkimusoppaiden sekä konferenssijulkaisujen pohjalta luotiin alustava ehdotus akustiikan kuntotutkimuksen mallista.
Valikoiduissa koulukohteissa suoritetuilla akustiikan mittauksilla, toteutetulla käyttäjäkyselyllä sekä katselmuksilla tuotettiin tietoa lopullisen mallin luomiseksi. Edellä mainituilla tavoilla saatuja tuloksia verrattiin työssä keskenään sekä vanhoihin määräyksiin ja suunnitteluoppaisiin. Tällä tavoin pyrittiin löytämään tietoa siitä, onko koulurakennuksissa erityispiirteitä, jotka oli otettava kuntotutkimuksen mallia laadittaessa huomioon ja mitä koulurakennuksen iästä sekä sen rakennusajankohtana voimassa olleista määräyksistä voidaan päätellä.
Yksi merkittävimmistä diplomityön tuloksista oli se, että koulurakennuksen iästä tai sen valmistumisajankohtana voimassa olleista määräyksistä tai suunnitteluohjeista ei voida päätellä koulun akustiikan kunnosta mitään. Tuloksia tarkastellessa voitiin huomata, että ääniolosuhteiden laadussa oli vaihtelua heikosta hyvään jopa yhden yksittäisen koulukohteen sisällä riippuen mitattavasta akustiikan ilmiöstä, tilasta tai rakenteesta, jota mitataan. Lisäksi voitiin todeta, että käyttäjäkysely osana akustiikan kuntotutkimusta on tärkeää, sillä tässä työssä sillä saatiin tietoa, jota ei katselmuksista tai akustiikan mittauksista voitu havaita. Myös katselmuksen toteuttaminen osana kuntotutkimuksen mallia on olennaista, sillä tällä tavoin voidaan havaita rakennuksessa mahdollisia ääniolosuhteita heikentäviä riskitekijöitä, minkä lisäksi katselmuksesta saatu tieto tukee suunnittelijaa mahdollisten korjaustoimenpiteiden laatimisessa.
Koska koulurakennuksen iästä ei voida päätellä mitään ja korjaustoimenpiteiden tarpeet kohteissa ovat yksilöllisiä, tulee kuntotutkimuksen mallin olla mahdollisimman kartoittava sekä monipuolinen. Siihen on hyvä sisällyttää riittävä määrä niin rakennus- kuin huoneakustiikan mittauksia, käyttäjäkysely sekä kohdekatselmus. Lisäksi akustiikan mittauksista saatuja tuloksia tulee verrata nykymääräystasoon. Näillä tavoin saatujen tietojen pohjalta voidaan lopulta laatia ehdotus kohteen mahdollisista korjaustoimenpiteistä.
Kirjallisuuskatsauksissa tutkittiin rakenneteknisten kuntotutkimusten oppaita, akustiikan kunnon tutkimiseen liittyviä konferenssijulkaisuja, akustiikan määräysten kehittymistä Suomessa sekä vanhoja koulurakennuksen akustiikan suunnitteluun liittyviä julkaisuja. Rakenneteknisten kuntotutkimusoppaiden sekä konferenssijulkaisujen pohjalta luotiin alustava ehdotus akustiikan kuntotutkimuksen mallista.
Valikoiduissa koulukohteissa suoritetuilla akustiikan mittauksilla, toteutetulla käyttäjäkyselyllä sekä katselmuksilla tuotettiin tietoa lopullisen mallin luomiseksi. Edellä mainituilla tavoilla saatuja tuloksia verrattiin työssä keskenään sekä vanhoihin määräyksiin ja suunnitteluoppaisiin. Tällä tavoin pyrittiin löytämään tietoa siitä, onko koulurakennuksissa erityispiirteitä, jotka oli otettava kuntotutkimuksen mallia laadittaessa huomioon ja mitä koulurakennuksen iästä sekä sen rakennusajankohtana voimassa olleista määräyksistä voidaan päätellä.
Yksi merkittävimmistä diplomityön tuloksista oli se, että koulurakennuksen iästä tai sen valmistumisajankohtana voimassa olleista määräyksistä tai suunnitteluohjeista ei voida päätellä koulun akustiikan kunnosta mitään. Tuloksia tarkastellessa voitiin huomata, että ääniolosuhteiden laadussa oli vaihtelua heikosta hyvään jopa yhden yksittäisen koulukohteen sisällä riippuen mitattavasta akustiikan ilmiöstä, tilasta tai rakenteesta, jota mitataan. Lisäksi voitiin todeta, että käyttäjäkysely osana akustiikan kuntotutkimusta on tärkeää, sillä tässä työssä sillä saatiin tietoa, jota ei katselmuksista tai akustiikan mittauksista voitu havaita. Myös katselmuksen toteuttaminen osana kuntotutkimuksen mallia on olennaista, sillä tällä tavoin voidaan havaita rakennuksessa mahdollisia ääniolosuhteita heikentäviä riskitekijöitä, minkä lisäksi katselmuksesta saatu tieto tukee suunnittelijaa mahdollisten korjaustoimenpiteiden laatimisessa.
Koska koulurakennuksen iästä ei voida päätellä mitään ja korjaustoimenpiteiden tarpeet kohteissa ovat yksilöllisiä, tulee kuntotutkimuksen mallin olla mahdollisimman kartoittava sekä monipuolinen. Siihen on hyvä sisällyttää riittävä määrä niin rakennus- kuin huoneakustiikan mittauksia, käyttäjäkysely sekä kohdekatselmus. Lisäksi akustiikan mittauksista saatuja tuloksia tulee verrata nykymääräystasoon. Näillä tavoin saatujen tietojen pohjalta voidaan lopulta laatia ehdotus kohteen mahdollisista korjaustoimenpiteistä.