Kestävä kehitys infrarakentamishankkeiden projektinhallinnassa

Abstract

Infrarakentamisen lähtökohtana on tyydyttää ihmisten tarpeita ja tuottaa peruspalveluita, jotka mahdollistavat nykyaikaisten yhteisöjen ja yhteiskunnan toiminnan. Yhteiskunnalliset muutokset ja globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos, resurssien ylikulutus ja luonnon monimuotoisuuden kato, ovat muuttaneet infrarakentamisen toimintaympäristöä ja ohjanneet menettelytapoja, joilla infrastruktuuria uudistetaan ja kehitetään. Kestävän kehityksen mukaiset strategiat ovat kasvattaneet merkitystään infrarakentamisen alalla, kun eri sääntelytasojen toimijat edellyttävät infrarakentamishankkeita toteuttavia yrityksiä kehittämään toimintaansa. Tämän myötä yritykset kehittävät omia strategioitaan ja projektejaan vähentämään toimintansa ympäristövaikutuksia sekä vastaamaan toiminnallaan paremmin infrarakentamishankkeiden tilaajien asettamiin vaatimuksiin.

Tämän diplomityön tavoitteena oli tarkastella kestävän kehityksen osa-alueiden – ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys – toteutumista infrarakentamishankkeilla kestävän projektinhallinnan näkökulmasta. Työn teoreettisena taustana toimii Green Building Council Finlandin kestävä infra -määritelmä. Tutkimuksessa selvitettiin, miten kestävän kehityksen osa-alueet painottuivat eri infrahankkeissa, nykyisiä käytäntöjä sekä kehittämiskohtia, joiden perusteella kohdeyritys voi kehittää omaa projektinhallintaansa kestävämmäksi. Tutkimus suoritettiin vertailemalla kohdeyrityksen rakentamishankkeita kestävä infra -kriteereihin ja se koostui kirjallisuus-, sisällönanalyysi- ja haastattelututkimuksista. Työssä infrastruktuurin tarkastelu on rajattu tie-, rata- ja katuväyliin sekä niiden kunnossapitopalveluihin.

Tarkasteltaessa kestävä infra -kriteerien toteutumista kolmella eri infrarakentamishankkeella havaittiin, että hankkeilla kestävä infra -kriteerejä ja alakriteerejä toteutettiin kattavasti. Samoin eri kestävyysstrategioita toteutettiin hankkeilla. Tutkimuksessa havaittiin, että samat kriteerit painottuvat vahvasti eri hankkeiden välillä. Tämä osoittaa, että eniten havaintoja keränneisiin alakriteereihin kiinnitetään kohdeyrityksen toiminnassa jo paremmin huomioita ja ne nähdään merkittävimpinä hankkeiden onnistumisen kannalta. Tutkimuksessa ekologisen kestävyyden osa-alue sisälsi eniten alakriteerejä, jotka eivät toteutuneet kaikilla hankkeilla. Esteenä kestävälle infrarakentamiselle nähtiin esimerkiksi projektin sijainnin, ympäristön ja toteutusmuodon asettamat rajoitukset sekä vastuullisten toimintatapojen kannattavuusriskit.

Tutkimuksen perusteella nähtiin, että kestävä infra -kriteerit auttoivat kattavasti jakamaan infrarakentamishankkeen kestävyyden erilaisiin näkökohtiin. Samalla kestävä infra -kriteerit kuitenkin epäonnistuivat kuvaamaan yleisiä kestävän kehityksen mukaisia toimenpiteitä, jotka ovat merkittäviä kestävän kehityksen kokonaisvaltaisen toteutumisen kannalta. Tällaisia aihealueita ovat esimerkiksi työntekijöiden hyvinvointi, työturvallisuus ja harmaan talouden ehkäisy. Tästä syystä molempien ohjenuorien, kestävä infra -kriteerien ja yleisten kestävän kehityksen mukaisten toimenpiteiden, yhtäaikainen huomiointi luo mahdollisuuden tarkastella kestävän kehityksen mukaisia toimia infrarakentamishankkeilla laajemmin. Lisäksi liittämällä kestävyysstrategiat vahvemmin osaksi kohdeyrityksen tavoitteiden asettelua ja projektinhallintaa, pystytään varmistamaan, että kestävän kehityksen eri osa-alueet huomioidaan tasapuolisesti ja riippuvaisina toisistaan. Tuloksia tarkasteltaessa on tärkeä huomioida, että kestävän kehityksen osa-alueet eivät missään vaiheessa ole tasapainossa infrarakentamisen elinkaarta, vaan niiden painoarvo muuttuu eri elinkaaren vaiheissa. Samoin toimijoiden vaikutusmahdollisuudet edistää kestävä infra -kriteerien toteutumista infrahankkeissa muuttuvat jatkuvasti, kun kestävän kehityksen asema infrarakentamisessa muuttuu.

The starting point for infrastructure is to fulfill people's needs and provide basic services that enable the functioning of modern communities and society. Social changes and global challenges such as climate change, overconsumption of resources, and loss of biodiversity have changed the operating environment of infrastructure construction and guided the procedures by which the infrastructure is renewed and developed. Operators of different regulatory levels increasingly require companies that implement infrastructure construction projects to develop their operations to promote sustainability which is in line with sustainable development strategies that have grown in importance in the field of infrastructure construction. With this, companies are developing their strategies and projects to reduce their operation's environmental impact and to respond better to the demands set by the customers of infrastructure construction projects.

This thesis aims to examine the realization of the aspects of sustainable development – ecological, social, and economic sustainability – in infrastructure construction projects from the perspective of sustainable project management. The Green Building Council Finland's definition of sustainable infrastructure serves as the theoretical background for this work. The aim was to find out how the aspects of sustainable development were emphasized in different infrastructure projects, current practices, and areas where the target company can develop its project management to be more sustainable. The research was done by comparing the target company’s construction projects to sustainable infrastructure criteria and it consisted of literature, content analysis, and interview studies. In this work, the examination of the infrastructure is limited to road, rail, and street routes and their maintenance services.

When looking at the realization of the sustainable infrastructure criteria in three different infrastructure construction projects, it was found that the sustainable infrastructure criteria and sub-criteria were comprehensively implemented in the projects. Similarly, projects implemented different sustainability strategies in their project management. The study found that the same criteria were emphasized between different projects. This may indicate that the target company already pays more attention to the sub-criteria that collected the highest number of observations because they are seen as more significant in the project's success. In the study, the area of ecological sustainability contained the most sub-criteria, which were not fulfilled by all projects. For example, the project's location, environment, and delivery model as well as the profitability risks of sustainable operating methods were seen as an obstacle to sustainable infrastructure construction.

In this research, the sustainable infrastructure criteria helped comprehensively break down the sustainability of the infrastructure construction project into various aspects. However, at the same time, the sustainable infrastructure criteria failed to describe general sustainable development operations, which are significant in terms of the overall realization of sustainable development. Such topics include, for example, employee well-being, occupational safety, and the prevention of the black economy. For this reason, the simultaneous consideration of both guidelines, the sustainable infrastructure criteria, and generaly sustainable development operations, creates better opportunities to examine actions under sustainability in infrastructure construction projects. In addition, by including sustainability strategies more strongly in the target company's goal-setting and project management, it is possible to ensure that the different aspects of sustainable development are considered equally and interdependently. It is also important to note that the aspects of sustainable development are not balanced at any point in the life cycle of infrastructure construction, but their importance changes in different life cycle phases. In the same way actors' opportunities to influence the implementation of sustainable infrastructure criteria in infrastructure projects are constantly altering, as sustainable development and its status in infrastructure construction changes.