Yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä itsensä ja opiskeluhyvinvointinsa johtamisesta
Lumiaho, Titta (2022)
2022
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-11-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210147610
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202210147610
Tiivistelmä
Tässä laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan Suomessa opiskelevia yliopisto-opiskelijoita itsensä ja opiskeluhyvinvointinsa johtajina. Tarkoituksena on syventää ymmärrystä, miten yliopisto-opiskelijat merkityksellistävät itsensä johtamisen käsitteenä sekä miten yliopisto-opiskelijat kuvaavat ja johtavat subjektiivista opiskeluhyvinvointiaan. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisesti anonyymillä verkkokyselyllä Microsoft Formsia käyttäen joulukuussa 2021 ja tammikuussa 2022. Tutkimukseen osallistui yhteensä 16 yliopisto-opiskelijaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti nojautuen fenomenografiseen tutkimusperinteeseen.
Tämän tutkimuksen pääkäsite on itsensä johtaminen, joka muodostaa tutkimuksen perustan sekä antaa lähtökohdan tutkimusaineiston tarkastelulle. Itsensä johtamisella tässä tutkimuksessa tarkoitetaan subjektiivista ja kokonaisvaltaista itseen suuntautuvaa vaikuttamisprosessia, jossa yksilö pyrkii ohjaamaan tunteitaan, ajatuksiaan, tahtoaan ja käyttäytymistään päästäkseen subjektiivisiin tavoitteisiinsa. Toinen tutkimuksen tärkeä käsite on opiskeluhyvinvointi, joka kirjallisuudessa on suhteellisen uusi käsite. Opiskeluhyvinvointiin suomalaisissa tutkimuksissa yhdistetään vahvasti opiskelukyvyn käsite. Täten tässä tutkimuksessa opiskeluhyvinvointia tarkastellaan opiskelukyvyn käsitteeseen pohjautuen omista voimavaroista, opiskelutaidosta, opiskeluympäristöstä ja opetustoiminnasta muodostuvana kokonaisuutena.
Tutkimustulokset osoittivat uudenlaisia määritelmiä itsensä johtamisesta, opiskeluhyvinvoinnista ja opiskeluhyvinvoinnin johtamisen strategioista. Kuitenkin tuloksilla on merkityksellinen yhteys aiempiin tutkimuskirjallisuuksiin. Fenomenografisen tutkimuksen luonteeseen kuuluen yliopisto-opiskelijoiden ymmärryksessä rakentuneiden subjektiivisten käsitysten monimuotoisuus näyttäytyy tämän tutkimuksen keskeisten käsitteiden kuvauskategorioissa. Itsensä johtaminen tulosten mukaan merkityksellistetään yliopistokontekstissa subjektiiviseksi itsekehittämisen ja -oppimisen, itsesäätelykyvyn, itseorganisoinnin ja elämänhallinnan johtamiseksi. Opiskeluhyvinvointia puolestaan voidaan tulosten mukaan kuvata kokonaisvaltaisesti fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä muotoutuvana subjektiivisena hyvinvoinnin kokemuksena. Lisäksi tutkimustulokset osoittivat, että yliopisto-opiskelijat edistävät strategisesti opiskeluhyvinvointiaan. Tulosten mukaan yliopisto-opiskelijat johtavat opiskeluhyvinvointiaan subjektiivisesti fyysisellä, yksilöllisellä ja sosiaalisella sekä elämänhallinnan hyvinvoinnin tasoilla.
Tämän tutkimuksen pääkäsite on itsensä johtaminen, joka muodostaa tutkimuksen perustan sekä antaa lähtökohdan tutkimusaineiston tarkastelulle. Itsensä johtamisella tässä tutkimuksessa tarkoitetaan subjektiivista ja kokonaisvaltaista itseen suuntautuvaa vaikuttamisprosessia, jossa yksilö pyrkii ohjaamaan tunteitaan, ajatuksiaan, tahtoaan ja käyttäytymistään päästäkseen subjektiivisiin tavoitteisiinsa. Toinen tutkimuksen tärkeä käsite on opiskeluhyvinvointi, joka kirjallisuudessa on suhteellisen uusi käsite. Opiskeluhyvinvointiin suomalaisissa tutkimuksissa yhdistetään vahvasti opiskelukyvyn käsite. Täten tässä tutkimuksessa opiskeluhyvinvointia tarkastellaan opiskelukyvyn käsitteeseen pohjautuen omista voimavaroista, opiskelutaidosta, opiskeluympäristöstä ja opetustoiminnasta muodostuvana kokonaisuutena.
Tutkimustulokset osoittivat uudenlaisia määritelmiä itsensä johtamisesta, opiskeluhyvinvoinnista ja opiskeluhyvinvoinnin johtamisen strategioista. Kuitenkin tuloksilla on merkityksellinen yhteys aiempiin tutkimuskirjallisuuksiin. Fenomenografisen tutkimuksen luonteeseen kuuluen yliopisto-opiskelijoiden ymmärryksessä rakentuneiden subjektiivisten käsitysten monimuotoisuus näyttäytyy tämän tutkimuksen keskeisten käsitteiden kuvauskategorioissa. Itsensä johtaminen tulosten mukaan merkityksellistetään yliopistokontekstissa subjektiiviseksi itsekehittämisen ja -oppimisen, itsesäätelykyvyn, itseorganisoinnin ja elämänhallinnan johtamiseksi. Opiskeluhyvinvointia puolestaan voidaan tulosten mukaan kuvata kokonaisvaltaisesti fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä muotoutuvana subjektiivisena hyvinvoinnin kokemuksena. Lisäksi tutkimustulokset osoittivat, että yliopisto-opiskelijat edistävät strategisesti opiskeluhyvinvointiaan. Tulosten mukaan yliopisto-opiskelijat johtavat opiskeluhyvinvointiaan subjektiivisesti fyysisellä, yksilöllisellä ja sosiaalisella sekä elämänhallinnan hyvinvoinnin tasoilla.