Lähijohtajien luottamus organisaatiomuutoksessa : Tapaustutkimus luottamukseen vaikuttavista tekijöistä
Mäntylä, Janne (2022)
Mäntylä, Janne
2022
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-10-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202209307361
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202209307361
Tiivistelmä
Tässä laadullisessa tapaustutkimuksessa tarkasteltiin ylimpään johtoon kohdistuvaa luottamusta organisaation muutostilanteessa. Luottamuksen on aiemmissa tutkimuksissa todettu vaikuttavan esimerkiksi muutoksen onnistumiseen ja organisaation menestykseen. Toisaalta muutosten on todettu olevan myös tilanteita, joissa luottamus organisaatioon tai sen johtoon saattaa horjua.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli rakentaa käsitystä ylimpään johtoon kohdistuvasta luottamuksesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksessa luottamusta tarkasteltiin erään sairaanhoitopiirin tukipalveluja tuottavan tulosalueen organisaatiomuutoskontekstissa yhden yksikön lähijohtajien näkökulmasta. Luottamussuhteen osapuolina nähtiin siis organisaation operatiivisella tasolla toimivat lähijohtajat ja ylimmällä tasolla toimiva johto, joiden välistä luottamusta tarkasteltiin yksisuuntaisesti lähijohtajien näkökulmasta.
Tutkimuksen tapausesimerkkinä toimi tulosalueella vuosien 2020 ja 2021 vaihteessa toteutettu organisaatiomuutos, jossa tulosalueen rakennetta ja toimintatapaa muutettiin funktionaalisesta organisaatiosta kohti matriisimaista rakennetta ja toimintatapaa.
Luottamus ymmärrettiin tutkimuksessa moniulotteisena ja monitasoisena ilmiönä, jonka tarkastelussa huomioitiin sekä henkilöityviä että ei-henkilöityviä tekijöitä. Luottamuksen tarkastelussa hyödynnettiin aiempien tutkimuksien havaintoja luotettavuuden osatekijöistä ja niiden merkityksestä luottamuksen kannalta. Luottamuksen nähtiin siis rakentuvan näiden osatekijöiden eli kyvykkyyden, hyväntahtoisuuden ja rehellisyyden varaan. Tutkimuksen teoriataustassa yhdistyivät sekä organisaatiomuutosten, organisaatiorakenteiden että luottamuksen tutkimus.
Tutkimusaineisto muodostui kahdeksasta lähijohtajien teemahaastattelusta. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla, jonka tukena hyödynnettiin luotettavuuden osatekijöitä. Tutkimuksen perusteella lähijohtajien luottamukseen ylintä johtoa kohtaan vaikuttivat heidän käsityksensä ylimmän johdon kyvykkyydestä, hyväntahtoisuudesta, rehellisyydestä ja yhtenäisyydestä. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että johdon toiminnalla nähtiin olevan merkittävä vaikutus heihin kohdistuvan luottamuksen kannalta.
Erityisesti ylimmän johdon yhtenäisyydellä näyttäisi tämän tutkimuksen perusteella olevan tärkeä rooli ylimpään johtoon kohdistuvassa luottamuksessa. Yhtenäisyys näyttäytyikin tutkimuksessa keskeisimpänä luottamukseen vaikuttavana tekijänä muutostilanteessa, jossa organisaation rakennetta ja toimintatapoja muutettiin. Yhtenäisyys siis nousi muiden luotettavuuden osatekijöiden eli kyvykkyyden, hyväntahtoisuuden ja rehellisyyden ohella merkittäväksi luottamukseen vaikuttavaksi tekijäksi.
Tutkimuksessa yhtenäisyys näytti kytkeytyvän erityisesti matriisirakenteeseen liitettyihin haasteisiin, kuten johtajien keskinäiseen kilpailuun ja roolijakojen epäselvyyteen. Tämän tutkimuksen perusteella johdon yhtenäisyys ja sitä rakentavat toimintatavat, kuten päätöksentekomallit, suunnitelmallisuus ja toiminnan yhdenmukaisuus, tulisi huomioida organisaatiomuutostilanteissa aiempaa paremmin, sillä ne vaikuttivat voimakkaasti luottamukseen. Yhtenäisyyden roolin tarkempi selvittäminen luottamukseen vaikuttavana tekijänä tarjoaa myös mahdollisuuksia jatkotutkimukselle.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli rakentaa käsitystä ylimpään johtoon kohdistuvasta luottamuksesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksessa luottamusta tarkasteltiin erään sairaanhoitopiirin tukipalveluja tuottavan tulosalueen organisaatiomuutoskontekstissa yhden yksikön lähijohtajien näkökulmasta. Luottamussuhteen osapuolina nähtiin siis organisaation operatiivisella tasolla toimivat lähijohtajat ja ylimmällä tasolla toimiva johto, joiden välistä luottamusta tarkasteltiin yksisuuntaisesti lähijohtajien näkökulmasta.
Tutkimuksen tapausesimerkkinä toimi tulosalueella vuosien 2020 ja 2021 vaihteessa toteutettu organisaatiomuutos, jossa tulosalueen rakennetta ja toimintatapaa muutettiin funktionaalisesta organisaatiosta kohti matriisimaista rakennetta ja toimintatapaa.
Luottamus ymmärrettiin tutkimuksessa moniulotteisena ja monitasoisena ilmiönä, jonka tarkastelussa huomioitiin sekä henkilöityviä että ei-henkilöityviä tekijöitä. Luottamuksen tarkastelussa hyödynnettiin aiempien tutkimuksien havaintoja luotettavuuden osatekijöistä ja niiden merkityksestä luottamuksen kannalta. Luottamuksen nähtiin siis rakentuvan näiden osatekijöiden eli kyvykkyyden, hyväntahtoisuuden ja rehellisyyden varaan. Tutkimuksen teoriataustassa yhdistyivät sekä organisaatiomuutosten, organisaatiorakenteiden että luottamuksen tutkimus.
Tutkimusaineisto muodostui kahdeksasta lähijohtajien teemahaastattelusta. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla, jonka tukena hyödynnettiin luotettavuuden osatekijöitä. Tutkimuksen perusteella lähijohtajien luottamukseen ylintä johtoa kohtaan vaikuttivat heidän käsityksensä ylimmän johdon kyvykkyydestä, hyväntahtoisuudesta, rehellisyydestä ja yhtenäisyydestä. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että johdon toiminnalla nähtiin olevan merkittävä vaikutus heihin kohdistuvan luottamuksen kannalta.
Erityisesti ylimmän johdon yhtenäisyydellä näyttäisi tämän tutkimuksen perusteella olevan tärkeä rooli ylimpään johtoon kohdistuvassa luottamuksessa. Yhtenäisyys näyttäytyikin tutkimuksessa keskeisimpänä luottamukseen vaikuttavana tekijänä muutostilanteessa, jossa organisaation rakennetta ja toimintatapoja muutettiin. Yhtenäisyys siis nousi muiden luotettavuuden osatekijöiden eli kyvykkyyden, hyväntahtoisuuden ja rehellisyyden ohella merkittäväksi luottamukseen vaikuttavaksi tekijäksi.
Tutkimuksessa yhtenäisyys näytti kytkeytyvän erityisesti matriisirakenteeseen liitettyihin haasteisiin, kuten johtajien keskinäiseen kilpailuun ja roolijakojen epäselvyyteen. Tämän tutkimuksen perusteella johdon yhtenäisyys ja sitä rakentavat toimintatavat, kuten päätöksentekomallit, suunnitelmallisuus ja toiminnan yhdenmukaisuus, tulisi huomioida organisaatiomuutostilanteissa aiempaa paremmin, sillä ne vaikuttivat voimakkaasti luottamukseen. Yhtenäisyyden roolin tarkempi selvittäminen luottamukseen vaikuttavana tekijänä tarjoaa myös mahdollisuuksia jatkotutkimukselle.