Tarinankerrontaa pukeutumisen kuvilla: Puvustuksen välittämät viestit Mustassa kuningattaressa
Snellman, Sara (2022)
Snellman, Sara
2022
Kirjallisuustieteen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Literary Studies
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-06-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206095586
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202206095586
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoitus on tarkastella semioottisen katsantokannan pohjalta tv-sarjan Musta kuningatar päähenkilön puvustusta ja sen tuottamia merkityksiä. Käytän analyysini pohjana James Phelanin kertomuksen kahdentoista käännekohdan kehityskulun mallia. Malli on luotu tueksi kertomuksen etenemisen tutkimiselle yleisesti, mutta itse sovellan sen koskemaan nimenomaan hahmon vaatetusta. Olennaisia tutkimuskysymyksiä ovat: Miten tarinaa kerrotaan sarjassa päähenkilön pukeutumisen avulla ja miten se on liitettävissä Phelanin kertomuksen kehityskulun malliin? Mitä eri pukeutumiskuvan luojia sarjasta on löydettävissä? Miksi puvustus nousee motiivin asemaan?
Vaatteiden välittämien viestien tutkimisen idea pohjaa analyysissani Roland Barthesin esittämään ajatukseen siitä, kuinka vaatteita ja vaatekuvia voidaan tutkia omina teksteinään. Tutkielmassa esittelemäni Minna Uotilan pukeutumiskuvan käsite pohjaa tähän samaan ajatukseen ja käytän käsitettä oman analyysini apuna. Nostan lisäksi esille sen seikan, että puvustus omana tarinankerronnallisena elementtinä Mustassa kuningattaressa toimii myös motiivin asemassa.
Johtopäätöksissä esitän, että puvustusta tutkimalla teoksesta avautuu oma kerronnallinen ulottuvuutensa. Vaatetus tuo lisää syvyyttä tarinaan sekä toimii kommunikaation välineenä implisiittisen tekijän ja yleisön välillä. Yhdellä hahmolla voi olla myös useita eri pukeutumiskuvan tekijöitä, ja toisinaan nämä tekijät myös asettuvat limittäin eivätkä vain peräkkäin. Phelanin malli on toimiva, sillä käsittelyluvussa esimerkkien avulla osoitan, että malli toimii myös yksityiskohtaisemman elementin eli puvustuksen tarkastelussa, eikä vain laajemmin koko juonen tulkinnassa. Jatkotutkimuksessa voisikin soveltaa Phelanin mallia myös jonkin toisen vastaavanlaisen tarinankerronnallisen elementin tarkasteluun. Kiinnostavaa olisi myös paneutua tutkimaan vielä tarkemmin henkilöhahmon identiteetin kehitystä puvustusta tarkastelemalla.
Vaatteiden välittämien viestien tutkimisen idea pohjaa analyysissani Roland Barthesin esittämään ajatukseen siitä, kuinka vaatteita ja vaatekuvia voidaan tutkia omina teksteinään. Tutkielmassa esittelemäni Minna Uotilan pukeutumiskuvan käsite pohjaa tähän samaan ajatukseen ja käytän käsitettä oman analyysini apuna. Nostan lisäksi esille sen seikan, että puvustus omana tarinankerronnallisena elementtinä Mustassa kuningattaressa toimii myös motiivin asemassa.
Johtopäätöksissä esitän, että puvustusta tutkimalla teoksesta avautuu oma kerronnallinen ulottuvuutensa. Vaatetus tuo lisää syvyyttä tarinaan sekä toimii kommunikaation välineenä implisiittisen tekijän ja yleisön välillä. Yhdellä hahmolla voi olla myös useita eri pukeutumiskuvan tekijöitä, ja toisinaan nämä tekijät myös asettuvat limittäin eivätkä vain peräkkäin. Phelanin malli on toimiva, sillä käsittelyluvussa esimerkkien avulla osoitan, että malli toimii myös yksityiskohtaisemman elementin eli puvustuksen tarkastelussa, eikä vain laajemmin koko juonen tulkinnassa. Jatkotutkimuksessa voisikin soveltaa Phelanin mallia myös jonkin toisen vastaavanlaisen tarinankerronnallisen elementin tarkasteluun. Kiinnostavaa olisi myös paneutua tutkimaan vielä tarkemmin henkilöhahmon identiteetin kehitystä puvustusta tarkastelemalla.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8639]