Itseseurantateknologian käyttäjäkokemus urheilussa
Harttunen, Julia (2022)
Harttunen, Julia
2022
Tieto- ja sähkötekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Computing and Electrical Engineering
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205265278
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205265278
Tiivistelmä
Urheilijat ovat jo vuosikymmeniä kiinnittäneet huomiota omasta kehosta saatavaan informaatioon parantaakseen suorituskykyään sekä tukeakseen itsetietoisuutta ja -säätelyä harjoittelussa. Tämän työn tarkoituksena on selvittää nykyisten itseseurantateknologioiden käyttäjäkokemus urheilussa. Teknologian kehittymisen myötä itseseurantalaitteet ja -sovellukset ovat parantuneet sekä niiden saatavuus on lisääntynyt. Niillä on nykyään useita eri käyttäjäryhmiä, joiden tarpeet ja tavoitteet ovat erilaisia. Tässä työssä keskitytään urheilijoihin, erityisesti juoksijoihin, ja heille tarkoitettuihin itseseurantalaitteisiin.
Työ on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Juoksu on yleinen urheilumuoto erilaisille urheilijoille ympäri maailmaa. Tästä johtuen kirjallisuudessa on kohtuu paljon käsitelty aiheena juoksijoiden käyttäjäkokemusta itseseurantalaitteista. Markkinoilla on jo tarjolla useita erilaisia itseseurantalaitteita, kuten rannekelloja. Lisäksi älypuhelimiin ja -kelloihin saa ladattua itseseurantasovelluksia. Tämän työn yhtenä tavoitteena on selvittää näiden laitteiden suosio ja käyttäjäryhmät juoksijoiden keskuudessa. Työssä tarkastellaan pääasiassa puettavia itseseurantalaitteita. Vaikka puettavat teknologiat mahdollistavat useiden erilaisten muuttujien keräämisen, työssä keskitytään valtaosalta urheilusuorituksen yhteydessä kerättävään tietoon. Aiheeseen liittyvässä kirjallisuudessa kiinnostusta on herättänyt, kuinka urheilutavat vaikuttavat itseseurantalaitteiden käyttämiseen ja kokemuksiin. Tästä johtuen tässä työssä ei vertailla ainoastaan juoksijoiden kokemia heikkouksia ja vahvuuksia itseseurantalaitteista, vaan myös eri tasoisten urheilijoiden kokemuksia. Viimeisenä tämän työn tavoitteena on selvittää käyttäjäkokemuksiin perustuvia suunnitteluehdotuksia ja -huomioita, joilla voidaan kehittää urheiluseurantalaitteita.
Nykyisissä urheilijoille tarkoitetuissa itseseurantalaitteissa on kehitettävää paremman käyttäjäkokemuksen luomiseksi. Erilaisten itseseurantalaitteiden kohdalla huomataan merkittäviäkin eroja käyttäjäryhmissä, jotka laitevalmistajan olisi hyödyllistä tunnistaa kohderyhmää valittaessa. Kohderyhmän määrittäminen edesauttaa havaitsemaan yleisempiä heikkouksia ja vahvuuksia käyttäjäkokemuksissa. Kirjallisuudessa esiintyy useita juoksijoiden hyviä ja huonoja kokemuksia itseseurantalaitteista. Lisäksi kirjallisuuden perusteella selkeät käyttäjäkokemuserot tunnistetaan huippu- ja harrasteurheilijoiden välillä. Huippu-urheilijoilla on enemmän tietoa ja kokemusta urheilulajistaan sekä itseseurannasta, minkä vuoksi seurantatavat ja -tarpeet poikkeavat harrasteurheilijoista. Käyttäjäryhmien ja -kokemusten tutkiminen auttaa käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa, joka vaikuttaa laitteiden käytettävyyteen. Itse-seurantalaitteiden käytettävyyden parantamiseksi laitteiden tulee kertoa, mistä tulokset, ilmoitukset ja suositukset muodostuvat.
Työ on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Juoksu on yleinen urheilumuoto erilaisille urheilijoille ympäri maailmaa. Tästä johtuen kirjallisuudessa on kohtuu paljon käsitelty aiheena juoksijoiden käyttäjäkokemusta itseseurantalaitteista. Markkinoilla on jo tarjolla useita erilaisia itseseurantalaitteita, kuten rannekelloja. Lisäksi älypuhelimiin ja -kelloihin saa ladattua itseseurantasovelluksia. Tämän työn yhtenä tavoitteena on selvittää näiden laitteiden suosio ja käyttäjäryhmät juoksijoiden keskuudessa. Työssä tarkastellaan pääasiassa puettavia itseseurantalaitteita. Vaikka puettavat teknologiat mahdollistavat useiden erilaisten muuttujien keräämisen, työssä keskitytään valtaosalta urheilusuorituksen yhteydessä kerättävään tietoon. Aiheeseen liittyvässä kirjallisuudessa kiinnostusta on herättänyt, kuinka urheilutavat vaikuttavat itseseurantalaitteiden käyttämiseen ja kokemuksiin. Tästä johtuen tässä työssä ei vertailla ainoastaan juoksijoiden kokemia heikkouksia ja vahvuuksia itseseurantalaitteista, vaan myös eri tasoisten urheilijoiden kokemuksia. Viimeisenä tämän työn tavoitteena on selvittää käyttäjäkokemuksiin perustuvia suunnitteluehdotuksia ja -huomioita, joilla voidaan kehittää urheiluseurantalaitteita.
Nykyisissä urheilijoille tarkoitetuissa itseseurantalaitteissa on kehitettävää paremman käyttäjäkokemuksen luomiseksi. Erilaisten itseseurantalaitteiden kohdalla huomataan merkittäviäkin eroja käyttäjäryhmissä, jotka laitevalmistajan olisi hyödyllistä tunnistaa kohderyhmää valittaessa. Kohderyhmän määrittäminen edesauttaa havaitsemaan yleisempiä heikkouksia ja vahvuuksia käyttäjäkokemuksissa. Kirjallisuudessa esiintyy useita juoksijoiden hyviä ja huonoja kokemuksia itseseurantalaitteista. Lisäksi kirjallisuuden perusteella selkeät käyttäjäkokemuserot tunnistetaan huippu- ja harrasteurheilijoiden välillä. Huippu-urheilijoilla on enemmän tietoa ja kokemusta urheilulajistaan sekä itseseurannasta, minkä vuoksi seurantatavat ja -tarpeet poikkeavat harrasteurheilijoista. Käyttäjäryhmien ja -kokemusten tutkiminen auttaa käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa, joka vaikuttaa laitteiden käytettävyyteen. Itse-seurantalaitteiden käytettävyyden parantamiseksi laitteiden tulee kertoa, mistä tulokset, ilmoitukset ja suositukset muodostuvat.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]