Tarinoita Kalliosta: Narratiivinen tutkimus Kallion asukkaiden paikkakokemuksista

Abstract

Helsingin Kallio on lukemattomien tarinoiden kaupunginosa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Kallion asukkaiden paikkakokemuksia, heidän käsityksiään asuinkaupunginosansa identiteetistä, omasta paikkaidentiteetistään ja kuinka nämä vaikuttavat heidän kokemukseensa Kallioon kuulumisesta. Tutkimukseni asettuu humanistisen maantieteen piiriin ja siinä tarkastellaan ihmisen suhdetta ympäröivään maailmaan, ja erityisesti Kallion asukkaiden suhdetta kaupunginosaansa. Humanistinen maantiede tarkastelee paikkoihin liitettyjä merkityksiä ja niiden muodostumista.

Tutkimus on toteutettu käyttäen narratiivista tutkimusmenetelmää. Narratiivisessa tutkimuksessa lähdetään siitä ajatuksesta, että kertominen ja tarinointi kuuluvat olennaisesti ihmisyyteen. Narratiivinen tarkastelutapa sopii tutkimuksiin, joissa ollaan kiinnostuneita yksilöiden vapaasti kertomista asioista, tarinoista omasta elämästään. Tutkimukseni aineisto koostuu tekemistäni Kallion kaupunginosan asukkaiden haastatteluista. Haastattelut toteutettiin helmikuussa 2022. Haastattelumenetelminä tutkimuksessa käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua ja kävelyhaastattelua. Haastattelut tavoittavat kertomuksia siitä, kuinka asuminen Kalliossa koetaan ja mitä merkityksiä paikkaan liitetään. Tutkimuksessa selvitetään millaiset narratiivit luonnehtivat Kallion kaupunginosan omaleimaisuutta, mistä tekijöistä Kalliossa asuvien paikkaidentiteetti muodostuu ja miten Kalliossa asuvat tarinallistavat paikkaan kuulumista.

Tutkimuksen teoriaosuus rakentuu alueen identiteetin, paikkaidentiteetin ja paikkaan kuulumisen käsitteiden varaan. Alueen identiteetti muodostuu sen muista erottavista tekijöistä, joita ovat esimerkiksi alueen historia, sosiaalinen rakenne ja siihen liittyvät mielikuvat. Paikkaidentiteetin käsite perustuu oletukseen siitä, ettei yksilön identiteetti perustu vain henkilökohtaisiin tai sosiaalisiin prosesseihin, vaan siihen vaikuttaa myös fyysinen ympäristö, kuten asuinpaikka. Paikkaan kuulumista voi analysoida henkilökohtaisena tiettyyn paikkaan kohdistuneena ”kotona olemisen” tunteena ja sitä luo muun muassa aistillinen miellyttävyys, tuttuus, turvallisuus ja paikkaan kohdistuva ylpeyden tunne.

Kalliosta kerrotaan monia, yksittäisen kertojan ylittäviä ja sosiaalisesti jaettuja tarinoita. Aineistosta löytyi seitsemän narratiivia, jotka vastaavat tutkimuksen kolmeen tutkimuskysymykseen. Kallion identiteetistä kertovat kerroksellisuuden, suvaitsevuuden ja yhteisöllisyyden narratiivit. Yksilöiden paikkaidentiteetin muodostumista käsitellään elämäntarinan, oman kalliolaisuuden ja torjutun helsinkiläisyyden narratiiveissa. Kuulumisen narratiivi kokoaa asukkaiden kokemuksia Kallioon kuulumisesta. Kallioon kuulumiseen vaikuttaa muun muassa alueen tuttuus, toistuvat kohtaamiset ja oma intentio kotiutumisesta.

Tutkimuksen käytännöllinen tiedonintressi liittyy ihmisen paikkaan liittämien kokemusten ja arkielämän ymmärtämiseen, jolla voidaan parantaa kaupunkisuunnittelijoiden ja kaupungin asukkaiden välistä kommunikaatiota sekä edistää kaupunkien ja kaupunginosien kehittämistä omaleimaisiksi ja yhä asuttavammiksi paikoiksi.