"Kiltti - Kun tottelit miestäsi?": Dialogi ja puheen esitys vuorovaikutuksen välittäjänä Henrik Ibsenin Nukkekoti-näytelmässä
Mattila, Sara (2022)
Mattila, Sara
2022
Kirjallisuustieteen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Literary Studies
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205164955
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202205164955
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastelen Henrik Ibsenin Nukkekoti-näytelmää (Et dukkehjem 1991/1879) dialogin ja puheen esityksen kautta vuorovaikutuksen välittäjänä. Dialogi on draaman keskeinen muoto, joten sen avulla on mahdollista tutkia myös vuorovaikutukseen vaikuttavia asioita. Tutkin kohdeteoksen dialogia päähenkilön eli Noran ja hänen miehensä näkökulmista. Aihe rajautui käsittelemään kahden henkilön välillä käytyä keskustelua, koska heidän suhteensa on näytelmän keskiössä. Tarkastelen näytelmästä löytyviä dialogin keskeisiä tehtäviä, kuten henkilöhahmojen välistä suhdetta, tunteiden ja asenteiden sekä ilmeiden ja eleiden esittämistä suhtautumistapoina sekä lisäksi vaikuttamista eri puhekategorioiden avulla. Tämän jälkeen pohdin dialogin merkityksiä henkilöhahmojen rakentumiseen ja yhteiskunnallisiin tehtäviin liittyen. Keskeisinä tutkimuskysy-myksinä ovatkin, mitä tehtäviä dialogi saa näytelmässä ja mikä on dialogin merkitys näytelmän kannalta?
Tutkielman teorioina hyödynnän Alan Palmerin (2004) mielen teoriaa ja feminististä näkökulmaa. Mielen teoria soveltuu dialogin käsittelyyn kokemuksen välittäjänä ja sitä voi hyödyntää myös puheen esitystä sekä tunteita, asenteita, ilmeitä ja eleitä analysoidessa. Lisäksi teos käsittelee eri puhekategorioita, kuten suoraa esitystä, joka ilmenee analyysissäni. Feministinen näkökulma sopii tutkimuksen taustalle, koska sen avulla on mahdollista tarkastella epäkohtia päähenkilön ja hänen miehensä välisessä suhteessa ja vielä laajemmin koko yhteiskunnassa. Feministinen näkökulma on hyödyllinen myös henkilöhahmojen rakentumista tarkastellessa.
Tutkielmassa päädyn siihen tulokseen, että dialogin tehtävät kantavat myös syvempiä merkityksiä. Esimerkiksi henkilöhahmojen välinen suhde toimii osaltaan henkilöhahmojen rakentumisessa ja identiteetin luomisessa, mutta samalla se myös paljastaa jotain teoksen yhteiskunnallisista tehtävistä. Dialogin ja puheen esityksen tehtävien avulla teos mahdollisesti pyrkii näyttämään yhteiskunnan epäkohtia ja jopa muuttamaan niitä. Nukkekoti siis esittää aikansa yhteiskuntaa ja siinä päteviä rooleja ja arvoja, mutta se ottaa myös kantaa niihin.
Tutkielman teorioina hyödynnän Alan Palmerin (2004) mielen teoriaa ja feminististä näkökulmaa. Mielen teoria soveltuu dialogin käsittelyyn kokemuksen välittäjänä ja sitä voi hyödyntää myös puheen esitystä sekä tunteita, asenteita, ilmeitä ja eleitä analysoidessa. Lisäksi teos käsittelee eri puhekategorioita, kuten suoraa esitystä, joka ilmenee analyysissäni. Feministinen näkökulma sopii tutkimuksen taustalle, koska sen avulla on mahdollista tarkastella epäkohtia päähenkilön ja hänen miehensä välisessä suhteessa ja vielä laajemmin koko yhteiskunnassa. Feministinen näkökulma on hyödyllinen myös henkilöhahmojen rakentumista tarkastellessa.
Tutkielmassa päädyn siihen tulokseen, että dialogin tehtävät kantavat myös syvempiä merkityksiä. Esimerkiksi henkilöhahmojen välinen suhde toimii osaltaan henkilöhahmojen rakentumisessa ja identiteetin luomisessa, mutta samalla se myös paljastaa jotain teoksen yhteiskunnallisista tehtävistä. Dialogin ja puheen esityksen tehtävien avulla teos mahdollisesti pyrkii näyttämään yhteiskunnan epäkohtia ja jopa muuttamaan niitä. Nukkekoti siis esittää aikansa yhteiskuntaa ja siinä päteviä rooleja ja arvoja, mutta se ottaa myös kantaa niihin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8235]