Naiset ja miehet supisuomessa ja käännössuomessa : Korpusavusteinen diskurssintutkimus sukupuolista kaunokirjallisuudessa

Abstract

Tämän korpusavusteisen diskurssintutkimuksen tarkoituksena on vertailla nainen- ja mies-sanoihin liittyviä diskurssiprosodioita alun perin suomeksi kirjoitetun ja englannista suomeen käännetyn kaunokirjallisen korpusaineiston välillä.

Korpusavusteisissa diskurssintutkimuksissa tutkittavaa aihetta tarkastellaan korpuksen lisäksi useista muista lähteistä ja korpusaineistoa analysoidaan erilaisilla korpustyökaluilla. Diskurssiprosodiat ovat sanoihin liittyviä asenteita ja mielikuvia, jotka muodostuvat sanojen yhteydessä usein esiintyvien samanmerkityksisten sanojen kautta. Korpusaineistossa, jossa on saatavilla vain osa kontekstista, diskurssiprosodioiden määrittelyyn voi hyödyntää skriptejä. Skriptit ovat ennalta määritettyjä stereotyyppisiä tapahtumaketjuja tyypillisistä tilanteista. Niiden avulla ihminen voi täydentää mielessään esimerkiksi tarinankerronnasta puuttuvan tiedon todennäköisimmillä vaihtoehdoilla.

Miehiin liitetään tyypillisesti sanoja ja asenteita vallasta, voimakkuudesta ja auktoriteetista. Miehiä kuvataan paitsi osaavina asiantuntijoina myös väkivaltaisina rikollisina. Naisiin liitetään tyypillisesti ulkonäköön ja seksualisointiin liittyviä sanoja ja asenteita. Naiset ovat kotiäitejä, alempiarvoisia palvelijoita ja esteettis-eroottisen mielihyvän kohteita.

Keräsin aineistoni Käännössuomen korpuksesta, joka sisältää 1990-luvulla julkaistuja alun perin suomeksi kirjoitettua ja muista kielistä suomeen käännettyä kirjallisuutta. Poimin hakusanoista nainen ja mies satunnaisesti 300 osumaa sekä supisuomen että käännössuomen aineistosta. Määrittelin kullekin osumalle asenteen, jota hakusanaa ympäröivät sanat viestivät, ja ryhmittelin samankaltaisia asenteita diskurssiprosodioihin. Vertailin diskurssiprosodioita toisiinsa kunkin sukupuolen kesken ja havainnoin niissä esiintyviä eroja ja yhtäläisyyksiä. Vertasin tuloksia aiempaan tutkimustietoon siitä, miten sukupuolista puhutaan eri kielissä ja miten sukupuolia edustetaan erilaisissa lähteissä, kuten mainoksissa ja lastenkirjoissa.

Tutkimuksen tuloksena selvisi, että miehiin liittyvät diskurssiprosodiat ovat yhdenmukaisempia supisuomen ja käännössuomen välillä kuin naisiin liittyvät diskurssiprosodiat. Suurin osa diskurssiprosodioista ja siitä, miten ne ilmenivät aineistoissa, mukailivat aiempaa tutkimustietoa sukupuolten esittämistavoista ja sukupuoliin liitetystä kielestä. Tuloksissa on kuitenkin joitakin ristiriitaisia asenteita, jotka eivät selity aiemmalla tutkimustiedolla. Aihetta voi tutkia lisää tarkastelemalla pronominien tai erisnimien käyttöä suhteessa sukupuoleen, vertailemalla eri aikakausilla tuotettuja aineistoja keskenään tai tutkimalla kirjailijan ja kääntäjän sukupuolten vaikutusta kaunokirjallisuudessa esiintyvien hahmojen sukupuolten kuvauksiin.