Psykiatristen potilasvahinkojen yleisyys ja luokittelu
Vintturi, Joona (2022)
Vintturi, Joona
2022
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-02-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202202232109
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202202232109
Tiivistelmä
Kansainvälisen tutkimustiedon mukaan psykiatrian erikoisaloilla potilasvahinkoja raportoidaan vähemmän kuin muilla erikoisaloilla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella Suomessa raportoituja psykiatrian alan potilasvahinkoja, joita ei aiemmin ole tutkittu. Potilasvahinkojärjestelmän keskiössä toimii Suomessa Potilasvakuutuskeskus.
Aineistona käytettiin Potilasvakuutuskeskuksen tietokantaa, jonne rekisteröidään potilaiden tai heidän omaistensa laatimat potilasvahinkoilmoitukset. Tutkimuksessa vertailtiin järjestelmään vuosien 2003 ja 2016 välillä rekisteröityjä psykiatrian ja neurologian alojen potilasvahinkoilmoituksia. Vertailussa tarkasteltiin erikoisalakohtaisia vahinkoilmoitusten lukumääriä ja niiden erityisvastuualueellista (ERVA) jakautumista sekä vahinkoilmoituksen laatineiden potilaiden ikä- ja sukupuolijakaumia. Lisäksi psykiatrian alojen potilasvahinkoilmoitukset vuosilta 2012–2016 luokiteltiin tarkemmin niiden sisällön mukaan eri vahinkoluokkiin.
Tutkimuksen tuloksina havaittiin, että aikavälillä 2003–2016 Potilasvakuutuskeskukseen rekisteröitiin 1 130 psykiatrian ja 1 753 neurologian alan potilasvahinkoilmoitusta. Molemmilla erikoisaloilla suurin osa ilmoituksista oli laadittu julkisella sektorilla. Psykiatrian alalla vahinkoilmoituksen tehneen potilaan keskiarvoikä oli 39,7 ja neurologian alalla 52,7. Psykiatrian alojen kaikista potilasvahinkoilmoituksista potilaalle tai hänen omaisilleen korvattaviksi tulkittiin 12,1 % ja neurologian alan vastaavista ilmoituksista 23,3 %. Psykiatristen alojen vahinkoilmoituksista 26,2 % liittyi psykoosiin sekä tahdonvastaiseen hoitoon ja 27,7 % lääkehoidosta tai muusta biologisesta hoidosta koettuun haittaan. Muita syitä psykiatrisesta hoidosta aiheutuneelle tyytymättömyydelle olivat esimerkiksi itsemurhan tehneen potilaan valvonta hoitopaikassa, diagnostiikka, hoitosuhde sekä hoitopaikalla sattuneet odottamattomat tapaturmaiset vahingot.
Tämän tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että Suomessa psykiatrian aloilla potilasvahinkoja raportoidaan vähemmän ja ne tulkitaan harvemmin potilaalle korvattaviksi verrattuna neurologian alaan. Havainto on linjassa aiemman kansainvälisen tutkimustiedon kanssa. Potilasvahingon korvattavuuden tulkitseminen psykiatrian aloilla on usein vaikeampaa kuin muilla erikoisaloilla: potilaan mielentilan ja siten esimerkiksi itsemurhariskin yksiselitteinen arvioiminen voi olla haastavaa. Tämä saattaa osittain selittää psykiatristen alojen verrattain pientä potilasvahinkoilmoitusten lukumäärää Suomessa.
Aineistona käytettiin Potilasvakuutuskeskuksen tietokantaa, jonne rekisteröidään potilaiden tai heidän omaistensa laatimat potilasvahinkoilmoitukset. Tutkimuksessa vertailtiin järjestelmään vuosien 2003 ja 2016 välillä rekisteröityjä psykiatrian ja neurologian alojen potilasvahinkoilmoituksia. Vertailussa tarkasteltiin erikoisalakohtaisia vahinkoilmoitusten lukumääriä ja niiden erityisvastuualueellista (ERVA) jakautumista sekä vahinkoilmoituksen laatineiden potilaiden ikä- ja sukupuolijakaumia. Lisäksi psykiatrian alojen potilasvahinkoilmoitukset vuosilta 2012–2016 luokiteltiin tarkemmin niiden sisällön mukaan eri vahinkoluokkiin.
Tutkimuksen tuloksina havaittiin, että aikavälillä 2003–2016 Potilasvakuutuskeskukseen rekisteröitiin 1 130 psykiatrian ja 1 753 neurologian alan potilasvahinkoilmoitusta. Molemmilla erikoisaloilla suurin osa ilmoituksista oli laadittu julkisella sektorilla. Psykiatrian alalla vahinkoilmoituksen tehneen potilaan keskiarvoikä oli 39,7 ja neurologian alalla 52,7. Psykiatrian alojen kaikista potilasvahinkoilmoituksista potilaalle tai hänen omaisilleen korvattaviksi tulkittiin 12,1 % ja neurologian alan vastaavista ilmoituksista 23,3 %. Psykiatristen alojen vahinkoilmoituksista 26,2 % liittyi psykoosiin sekä tahdonvastaiseen hoitoon ja 27,7 % lääkehoidosta tai muusta biologisesta hoidosta koettuun haittaan. Muita syitä psykiatrisesta hoidosta aiheutuneelle tyytymättömyydelle olivat esimerkiksi itsemurhan tehneen potilaan valvonta hoitopaikassa, diagnostiikka, hoitosuhde sekä hoitopaikalla sattuneet odottamattomat tapaturmaiset vahingot.
Tämän tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että Suomessa psykiatrian aloilla potilasvahinkoja raportoidaan vähemmän ja ne tulkitaan harvemmin potilaalle korvattaviksi verrattuna neurologian alaan. Havainto on linjassa aiemman kansainvälisen tutkimustiedon kanssa. Potilasvahingon korvattavuuden tulkitseminen psykiatrian aloilla on usein vaikeampaa kuin muilla erikoisaloilla: potilaan mielentilan ja siten esimerkiksi itsemurhariskin yksiselitteinen arvioiminen voi olla haastavaa. Tämä saattaa osittain selittää psykiatristen alojen verrattain pientä potilasvahinkoilmoitusten lukumäärää Suomessa.