Ihana kamala synnytys : Kehysanalyysi naisten synnytyskokemusten esittämisestä Helsingin Sanomien julkaisuissa vuosina 2018-2021
Karinen, Lotta (2021)
Karinen, Lotta
2021
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-12-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202112038900
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202112038900
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella kehysanalyysin keinoin naisten synnytyskokemusten esittämistä Helsingin Sanomissa aikavälillä 1.2.2018-17.9.2021. Aineisto koostuu 26 artikkelista, joissa synnyttänyt nainen kertoo synnytyskokemuksestaan. Synnytyskokemus voi olla artikkelin pääaihe tai sivujuonne. Tutkielma on ajankohtainen, sillä naisten synnytyskokemuksista on alettu puhumaan julkisessa keskustelussa lähivuosina aiempaa enemmän. Minä myös synnyttäjänä -kampanja lanseerattiin Suomessa vuonna 2019. Kampanjassa synnyttäneet naiset ovat kertoneet terveydenhuollossa kohtaamistaan epäkohdista ja vaikeista sekä traumaattisista synnytyskokemuksistaan. Kampanja nosti esiin myös niin kutsutun synnytysväkivallan ilmiön.
Aineistosta kerättiin yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia etsien kuusi kehystä, jotka ovat yleisyysjärjestyksessä seuraavat: synnytys yhteiskunnallisena ja kulttuurisena asiana, synnytys uhkaavana tai traumaattisena tapahtumana, terveydenhuolto synnytyskokemuksen huonontajana, terveydenhuolto synnytyskokemuksen parantajana, synnytys lapsen saamisena ja äidiksi tulemisena ja synnytys luonnollisena tapahtumana.
Synnytys yhteiskunnallisena ja kulttuurisena asiana oli selkeästi yleisin aineistossa esiintyvä kehys. Tässä kehyksessä yhteiskunnalliset teemat, kuten naisasiakysymykset ja synnytyksiin liittyvät epäkohdat, nousivat keskeisiksi. Muita keskeisiä teemoja aineistossa olivat naisen suhtautuminen synnyttämiseen ja synnytyksen kulku. Nämä teemat nousivat esiin etenkin synnytys uhkaavana tai traumaattisena tapahtumana ja synnytys luonnollisena tapahtumana -kehyksissä. Terveydenhuolto oli myöskin merkittävässä roolissa useiden naisten kertomuksissa ja sen rooli painottui kehyksissä terveydenhuolto synnytyskokemuksen huonontajana ja terveydenhuolto synnytyskokemuksen parantajana. Naiset kuvailivat myös lastaan kohtaan tuntemaansa kiintymystä, esimerkiksi kertomalla tunteikkaista ensikohtaamisista tai huolesta lapsen voinnista. Näitä aiheita käsiteltiin etenkin synnytys lapsen saamisena ja äidiksi tulemisena -kehyksessä.
Aineistossa esiintyi naisten kesken eriäviä näkemyksiä siitä, minkälaista synnytyskeskustelua julkisuuteen tarvittaisiin lisää. Synnytyskeskustelua kritisoitiin yhtäältä siitä, että vaikeista kokemuksista on hiljennytty, eikä synnytysten todellisesta luonteesta olla puhuttu. Toisaalta synnytysnarratiivia kritisoitiin negatiiviseksi ja kerrottiin tarpeesta kuulla enemmän positiivisia tarinoita synnytyksistä. Tämä ristiriita herätti pohtimaan, miten synnytyskeskustelua tulisi kehittää ja minkälaisia asioita journalismissa olisi tärkeä huomioida synnytysten käsittelyssä.
Aineistosta kerättiin yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia etsien kuusi kehystä, jotka ovat yleisyysjärjestyksessä seuraavat: synnytys yhteiskunnallisena ja kulttuurisena asiana, synnytys uhkaavana tai traumaattisena tapahtumana, terveydenhuolto synnytyskokemuksen huonontajana, terveydenhuolto synnytyskokemuksen parantajana, synnytys lapsen saamisena ja äidiksi tulemisena ja synnytys luonnollisena tapahtumana.
Synnytys yhteiskunnallisena ja kulttuurisena asiana oli selkeästi yleisin aineistossa esiintyvä kehys. Tässä kehyksessä yhteiskunnalliset teemat, kuten naisasiakysymykset ja synnytyksiin liittyvät epäkohdat, nousivat keskeisiksi. Muita keskeisiä teemoja aineistossa olivat naisen suhtautuminen synnyttämiseen ja synnytyksen kulku. Nämä teemat nousivat esiin etenkin synnytys uhkaavana tai traumaattisena tapahtumana ja synnytys luonnollisena tapahtumana -kehyksissä. Terveydenhuolto oli myöskin merkittävässä roolissa useiden naisten kertomuksissa ja sen rooli painottui kehyksissä terveydenhuolto synnytyskokemuksen huonontajana ja terveydenhuolto synnytyskokemuksen parantajana. Naiset kuvailivat myös lastaan kohtaan tuntemaansa kiintymystä, esimerkiksi kertomalla tunteikkaista ensikohtaamisista tai huolesta lapsen voinnista. Näitä aiheita käsiteltiin etenkin synnytys lapsen saamisena ja äidiksi tulemisena -kehyksessä.
Aineistossa esiintyi naisten kesken eriäviä näkemyksiä siitä, minkälaista synnytyskeskustelua julkisuuteen tarvittaisiin lisää. Synnytyskeskustelua kritisoitiin yhtäältä siitä, että vaikeista kokemuksista on hiljennytty, eikä synnytysten todellisesta luonteesta olla puhuttu. Toisaalta synnytysnarratiivia kritisoitiin negatiiviseksi ja kerrottiin tarpeesta kuulla enemmän positiivisia tarinoita synnytyksistä. Tämä ristiriita herätti pohtimaan, miten synnytyskeskustelua tulisi kehittää ja minkälaisia asioita journalismissa olisi tärkeä huomioida synnytysten käsittelyssä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [6978]