Kunnanjohtajien tulospalkkauksen erityispiirteitä : Twitteristä taloudellisiin tavoitteisiin

Abstract

Millä tavalla tulospalkkaus poikkeaa julkisen ja yksityisen sektorin johtajien välillä? Tulospalkkauksella tarkoitetaan ilmiötä, jossa osa työntekijän palkasta pohjautuu ennalta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Tällä pyritään sitomaan työntekijän ja organisaation johdon tavoitteita toisiinsa; myös työntekijä hyötyy organisaation pääsemisestä päämääräänfkont. Tulospalkkaus ja muut kannustinjärjestelmät ovat alun perin yksityisellä sektorilla kehitettyä palkkausfilosofiaa, johon julkisella sektorilla pyritään soveltamaan julkisen toiminnan periaatteita. Tutkielman tausta-ajatuksena on, että tulospalkkion maksuperusteet pitäisi kytkeä organisaation tavoitteisiin. Koska kunnan ja yrityksen tavoitteet poikkeavat toisistaan, pitäisi myös tulospalkkion maksuperusteiden olla erilaisia. Esimerkiksi kunnanjohtajalle tuskin maksetaan tulospalkkioita massiivisten tilikauden voittojen perusteella, toisin kuin monissa yrityksissä. Tämä tutkielma pyrkii kartoittamaan Suomen kunnanjohtajien tulospalkkauksen erityispiirteitä. Kunnanjohtaja valittiin tutkimuskohteeksi, sillä julkisen ja yksityisen organisaation erot tulevat eniten esiin johtotasolla. Aihetta ei juuri ole aiemmin tutkittu, joten tutkimus on rakennettu yksityisen sektorin tulospalkkausta koskevien teorioiden päälle. Tulospalkkiot perinteisesti laukeavat tiettyjen ennalta asetettujen tunnuslukujen täyttyessä, joten palkitsemisessa käytettyjen tunnuslukujen tarkasteleminen on tarkoituksenmukainen tapa tutkia ilmiötä. Täten päätutkimuskysymys on ”Minkä tunnuslukujen pohjalta kunnanjohtajille maksetaan tulospalkkioita?”. Sivututkimuskysymys on ”Ottavatko kunnat mallia toisistaan kunnanjohtajien tulospalkkausjärjestelmien suunnittelussa?” ja tätä varten perehdytään myös toimivan tulospalkkausjärjestelmän suunnittelemisen hankaluuteen ja mahdollisiin sudenkuoppiin. Pää- ja sivututkimuskysymykset pohjautuvat vastaavasti kontingenssiteoriaan ja uuteen institutionaaliseen teoriaan. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena survey-tutkimuksena, koska tarkoituksena oli kartoittaa tulospalkkauksen monimuotoisuutta kunnanjohtajien kohdalla. Motivaationa oli myös luoda pohjaa aiheen lisätutkimiselle tulevaisuudessa. Aineistoa tutkimuskysymyksiin vastaamista varten kerättiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen kuntiin, joissa on kunnanjohtaja. Myös kunnanjohtajien johtajasopimuksia tarkasteltiin. Dataa analysoitiin aineistolähtöisesti, sillä valmista teoriapohjaa ei vielä ole olemassa, johon aineistoa pystyisi vertaamaan. Yksityisen sektorin teoriat eivät aivan sovellu analyysin pohjaksi. Tutkimuksen tulosten mukaan kunnanjohtajien tulospalkkauksella on selkeitä yhtymäkohtia yritysjohtajien tulospalkkaukseen, mutta myös eroja löytyy. Taloudelliset tavoitteet näyttäisivät molemmissa tapauksissa olevan yleisin tulospalkkioiden maksuperuste, ja henkilöstöön ja hallintoon, sekä strategiaan liittyvät tavoitteet ovat myös laajalti käytössä. Toisaalta esimerkiksi asukasluvun kasvun perusteella ei yrityksissä tietenkään tulospalkkioita makseta, mikä taas kunnassa on mahdollista. Aineistosta kävi myös ilmi, että kunnanjohtajien tulospalkkauksella ei Suomessa ole oikeastaan minkäänlaista vakiomuotoa. Tulospalkkaus voi kunnittain vaihdella laajasta, pitkäaikaisesta ja hienostuneesta tulospalkkausjärjestelmästä karkeisiin kertapalkkioihin. Suuressa osassa kuntia ei kunnanjohtajalle vielä tulospalkkioita makseta.