Lyhennetty työviikko : Nelipäiväisen työviikon vaikutukset kansantalouteen
Lehtinen, Elina (2021)
Lehtinen, Elina
2021
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-11-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202111178481
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202111178481
Tiivistelmä
Tehtyjen työtuntien määrä on laskenut ja vastaavasti työntuottavuus on noussut sadassa vuodessa. Kuitenkin puhuttaessa kilpailukyvystä olisi loogisempaa, että työnmäärää ja työntuottavuutta kasvatetaan, jotta pysytään mukana globaalissa kilpailussa. Tämän perusteella yksilöiden kulutuskäyttäytyminen ohjautuu lisääntyvään vapaa-ajan kysyntään. Teoriassa tämä tarkoittaa talouskasvun hidastumista ja kilpailukyvyn heikkenemistä. Tutkielmassa tutkitaan kirjallisuuskatsauksena, miten lyhennetty työviikko, ja vielä tarkemmin nelipäiväinen työviikko, vaikuttaa kansantalouteen.
Ensimmäisessä kappaleessa käsitellään tutkielman taustaa ja rakennetta. Tutkielman toisessa kappaleessa käsitellään aiheeseen liittyvää teoriaa. Teoriaa tarkastellaan Parkinsonin lain kautta, sekä tutkitaan työn tuottavuutta bruttokansantuote per asukas ja yksikkökustannusten avulla. Tämän jälkeen käsitellään valmiita tutkimuksia liittyen lyhennettyyn työviikkoon ja tutkitaan aiheen taustoja. Aineistoon valikoitui muun muassa Microsoft Japanin Work-Life Choice Challenge 2019 Summer -kokeilu ja Robert Grossen teos The Four-Day Workweek.
Aineiston analyysissä keskitytään tarkastelemaan asiaa kansantalouden näkökulmasta pohtimalla lyhennetyn työviikon mahdollistajia ja seurauksia. Aineiston analyysin pohjalta voidaan todeta, että lyhennetyllä työviikolla on suoria ja epäsuoria seurauksia kansantalouteen. Lyhennetyn työviikon mahdollistajia ovat kasvava automatisaatio, työelämän trendin muuttuminen ja talouskasvu. Sen seurauksia ovat muun muassa kokonaisvaltainen ihmisten hyvinvoinnin kasvaminen, ilmatonmuutoksen hidastuminen ja mahdollisesti kustannusten nousu ja talouskasvun nopeutuminen tai hidastuminen. Talouskasvuun ei saatu aineiston perusteella yksiselitteistä vastausta.
Tutkielma onnistui antamaan kattavan kuvan aiheesta, mutta jatkotutkittavaa jää vielä. Etenkin ilmastokysymykseen olisi tarpeen saada vastaus, ja taloustieteen puolesta olisi ensiarvoista saada vastaus talouskasvukysymykseen. Kiinnostusta voi olla etenkin työntaloustieteellä, behavioraalisella taloustieteellä sekä ympäristötaloustieteellä.
Ensimmäisessä kappaleessa käsitellään tutkielman taustaa ja rakennetta. Tutkielman toisessa kappaleessa käsitellään aiheeseen liittyvää teoriaa. Teoriaa tarkastellaan Parkinsonin lain kautta, sekä tutkitaan työn tuottavuutta bruttokansantuote per asukas ja yksikkökustannusten avulla. Tämän jälkeen käsitellään valmiita tutkimuksia liittyen lyhennettyyn työviikkoon ja tutkitaan aiheen taustoja. Aineistoon valikoitui muun muassa Microsoft Japanin Work-Life Choice Challenge 2019 Summer -kokeilu ja Robert Grossen teos The Four-Day Workweek.
Aineiston analyysissä keskitytään tarkastelemaan asiaa kansantalouden näkökulmasta pohtimalla lyhennetyn työviikon mahdollistajia ja seurauksia. Aineiston analyysin pohjalta voidaan todeta, että lyhennetyllä työviikolla on suoria ja epäsuoria seurauksia kansantalouteen. Lyhennetyn työviikon mahdollistajia ovat kasvava automatisaatio, työelämän trendin muuttuminen ja talouskasvu. Sen seurauksia ovat muun muassa kokonaisvaltainen ihmisten hyvinvoinnin kasvaminen, ilmatonmuutoksen hidastuminen ja mahdollisesti kustannusten nousu ja talouskasvun nopeutuminen tai hidastuminen. Talouskasvuun ei saatu aineiston perusteella yksiselitteistä vastausta.
Tutkielma onnistui antamaan kattavan kuvan aiheesta, mutta jatkotutkittavaa jää vielä. Etenkin ilmastokysymykseen olisi tarpeen saada vastaus, ja taloustieteen puolesta olisi ensiarvoista saada vastaus talouskasvukysymykseen. Kiinnostusta voi olla etenkin työntaloustieteellä, behavioraalisella taloustieteellä sekä ympäristötaloustieteellä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [7052]