Twitter-käyttäjien hybridi retoriikka poliittisessa kohussa: pääministerin ateriakohu touko–kesäkuussa 2021

Abstract

Erilaisista poliittisista kohuista ja skandaaleista on tullut arkipäivää nykyisessä mediaympäristössä. Perinteisen median lisäksi sosiaalisen median käyttäjät osallistuvat kohujen levittämiseen ja rakentamiseen esimerkiksi keskustelemalla kohuista ja pyrkimällä vakuuttamaan muut käyttäjät omien mielipiteidensä oikeellisuudesta. Argumentoinnissaan he usein hyödyntävät eri lähteistä kerättyä aineistoa, kuten valokuvia, meemejä, uutisjuttuja ja videoita tavalla, jota voidaan kuvailla hybridiksi.

Tässä tutkimuksessa perehdytään hybridiin retoriikkaan, jonka määrittelen retoriikaksi, jossa hyödynnetään ja/tai yhdistellään eri lähteistä kerättyä aineistoa vaikuttamisen tueksi. Tämä aineisto voi olla esimerkiksi uutisjuttuja, populaarikulttuurin kuvastoja tai mielipideaineistoja. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista hybridiä retoriikkaa Twitter-käyttäjät hyödyntävät, kun he keskustelevat pääministerin ateriakohusta. Tutkimuksen viitekehys rakentuu medioidun tapahtuman, hybridin mediatilan ja digitaalisen retoriikan käsitteiden ympärille.

Tutkimuksen aineisto pohjautuu 180 tviittiin, joissa käsitellään pääministerin ateriakohua. Aineisto haettiin Twitteristä käyttämällä seuraavia hashtageja: #aamiaiskohu, #aamiaisgate, #ateriakohu, #ateriagate tai #SannaMarin ja aikaväliä 25.5.–30.6.2021.

Analyysissa hyödynnettiin retorista analyysia. Sen avulla aineistosta tunnistettiin yhteensä 11 retorista keinoa sellaisista tviiteistä, joissa käytettiin hybridiä retoriikkaa. Tuloksista kävi ilmi, että käyttäjät yhdistelivät tviiteissään useita retorisia keinoja. Usein tviitin teksti hyödynsi eri retorista keinoa kuin tviittiin liitetty materiaali, kuten kuva. Aineiston perusteella uutisjuttuja käytettiin usein tosiasiapuheena, meemejä metaforina ja hashtageja kategorioina ja kontrastipareina.

Aineiston perusteella hybridistä retoriikasta tunnistettiin viisi ulottuvuutta: hybridi materiaali, verkostojen rakentaminen, tunnesävyjen kirjo, hybridit medialogiikat ja osallistumisen motiivit. Twitter-käyttäjät hyödynsivät retoriikassaan eri materiaaleja, kuten kuvia ja tekstiä, eri tunnesävyjä, kuten huumoria ja parodiaa, sekä eri medialogiikoita, kuten sarjakuvan narratiivisuutta. He rakensivat retoriikassaan verkostoja esimerkiksi jakamalla toisen käyttäjän tviittejä. Osa käyttäjistä hyödynsi hybridiä retoriikkaa vaikuttamiseen, osa halusi osallistua kohuun parodisesti jakamalla valokuvia omista aamiaisistaan. Nämä ulottuvuudet omalta osaltaan vaikuttavat poliittisen kohun leviämiseen digitaalisessa ympäristössä.