Instituutio henkilökohtaisen toipumisen alustana: Etnografia asunnottomien asumisyksikössä

Abstract

Tässä pro gradu tutkielmassa tarkastellaan asunnottomien asumisyksikön asukkaiden kokemuksia toipumisorientaation näkökulmasta. Toipumisorientaatio on teoriakehikko, jossa painottuvat voimavarat, osallisuus, toivo, merkityksellisyys ja positiivinen mielenterveys (Nordling 2018). Toipumista voidaan tarkastella kolmesta eri näkökulmasta: kliininen toipuminen, toipuminen palveluiden ja organisaation näkökulmasta sekä henkilökohtainen toipuminen (Le Boutillier ym. 2015.) Tässä tutkimuksessa kiinnitän erityisesti huomiota asumisyksikön asiakkaiden henkilökohtaiseen toipumisen kokemuksiin ja liitän ne kokemukset osaksi laajempia instituution rakenteita. Tässä tutkimuksessa hallinnan suhteiden käsite auttaa jäljittämään, mitä arjen kokemusten taustalla on ja minkälaiset tekijät niitä ohjaavat. Tutkimuksen teoreettismetodologinen viitekehys on institutionaalinen etnografia, jonka avulla on mahdollista tarkastella yksilön ja yhteiskunnan välisiä suhteita.

Tutkimus on toteutettu seuraamalla viiden päivän ajan asumisyksikössä tehtävää työtä, tämän lisäksi tutkimukseen on haastateltu viittä asumisyksikön työntekijää. Tutkimusaineiston muodostavat asumisyksikön arjen tilanteet, työntekijöiden haastattelut sekä kirjalliset työtä ohjaavat dokumentit ja muistiot. Aineiston analyysissa käytän tiheää kuvausta, tiheässä kuvauksessa yhdistyy asumisyksikön rakenteet, käytännöt ja toiminnot. Analyysivaiheessa laitan vuoropuheluun kerätyn aineisto, aiemman tutkimuksen sekä itseni niin tutkijana kuin tutkittavana.

Tutkimuksen tulokset kuvaavat asumisyksikön asiakkaiden kokemuksien taustalla olevia institutionaalisia hallinnan suhteita, jotka realisoituvat arjessa yhteisön ja yhteisöllisyyden; sääntöjen ja sanktioiden; kohtaamisen sekä siirtyminä asumispolulla. Johtopäätöksenä esitetään, että asumisyksikön toiminnan kehittämiseen on hyvä ottaa mukaan toipumisen näkökulma, jotta turhista institutionaalisista valta-asetelmista voidaan luopua. Henkilökohtaisen toipumisen näkökulma edellyttää muutosta instituution ja sen toimijoidenasenteissa, ajattelutavassa ja konkreettisessa toiminnassa. Palvelujen tuottamisessa tulee ottaa vahvemmin esille asiakkaan toivon vahvistaminen, positiivisen minäkuva löytäminen sekä elämän merkityksellisyyden ja voimaantumisen vahvistaminen osallisuuden kautta.

This master's thesis examines the experiences of homeless residents of the Housing Unit from the perspective of recovery orientation. Recovery orientation is a theoretical framework with an emphasis on resources, inclusion, hope, relevance, and positive mental health (Nordling 2018). Recovery can be viewed from three perspectives: clinical recovery, recovery from a service and organizational perspective, and personal recovery (Le Boutillier et al.2015). In this study, the concept of management relationships helps to trace what underlies everyday experiences and what factors guide them. The theoretical methodological framework of the study is institutional ethnography, which makes it possible to examine the relationships between the individual and society.

The study has been carried out by monitoring every day in the housing unit for five days, in addition to this, five employees of the housing unit have been interviewed for the study. The research material consists of the Housing Unit's everyday situations, employee interviews and written documents and notes guiding the work. In the analysis of the material, I use a thick description, the thick description combines the structures, practices and functions of the Housing Unit, and in the analysis phase I put the material collected in the dialogue, the previous research and myself as a researcher.

The results of the study describe the institutional management relationships underlying the experiences of the housing unit's clients, which are realized in the everyday life of the community and communality; rules and sanctions; encounters as well as transitions along the housing path. In conclusion, it is proposed that a recovery perspective be included in the development of the Housing Unit's operations in order to relinquish unnecessary institutional power. The perspective of personal recovery requires a change in the attitudes, mindset and concrete actions of the institution. In the provision of services, the strengthening of the client's hope, finding a positive self-image and strengthening the significance and empowerment of life through inclusion must be emphasized more strongly.