Риторические средства воздействия в российских предвыборных роликах при выборах в Государственную думу в 2016 г.

Abstract

Vuonna 2016 Venäjällä pidettiin Valtioduuman vaalit, joihin osallistui 14 puoluetta. Samana vuonna pidettiin Yhdysvaltain presidentinvaalit ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä. Kaikkien vaalien yhteydessä kiinnitettiin erityistä huomiota informaatiovaikuttamiseen, johon kuuluvat myös vaalimainokset. Poliittinen tilanne Venäjällä on aiheen kannalta kiinnostava, sillä maassa on sekä vahva valtapuolue että aktiivinen parlamentaarinen ja ulkoparlamentaarinen oppositio.

Tässä tutkielmassa pyrin selvittämään, millaisia retorisia, kielellisiä ja multimodaalisia keinoja venäläisissä vuoden 2016 vaalimainosvideoissa käytetään äänestäjän mielipiteeseen ja äänestyspäätökseen vaikuttamiseksi. Pyrin myös selvittämään, millaisia eroja on havaittavissa valtapuolue Yhtenäisen Venäjän, parlamentaaristen oppositiopuolueiden sekä ulkoparlamentaaristen oppositiopuolueiden vaalimainosstrategioiden välillä.

Tutkimusmateriaaliksi valikoitui 14 vaalimainosvideota: kaksi videota yhteensä seitsemältä vaaleihin osallistuneelta yllämainittuihin kategorioihin kuuluvilta puolueilta eli valtapuolueelta (Yhtenäinen Venäjä), kolmelta parlamentaariselta oppositiopuolueelta (Venäjän federaation kommunistinen puolue KPRF, Venäjän liberaalidemokraattinen puolue LPDR sekä Oikeudenmukainen Venäjä SR) sekä kolmelta ulkoparlamentaariselta puolueelta (Rodina, Venäjän yhdistynyt demokraattinen puolue Jabloko ja Kansan vapauden puolue PARNAS). Valitut mainokset mainostivat puolueita valtakunnallisesti, mikä rajasi pois toisaalta yksittäisten ehdokkaiden mainokset ja toisaalta alueelliset vaalimainokset.

Tutkielman teoriapohjana toimii Chaïm Perelmanin ja Lucie Olbrechts-Tytecan teos The New Rhetoric: A Treatise on Argumentation, jossa erityistä huomiota kiinnitetään yleisön merkitykseen argumentaatiostrategian valitsemisessa. Lisäksi käytän analyysin pohjana venäläisen poliittisen puheen luokittelujärjestelmää Olga Paršinan teoksessa Rossijskaâ političeskaâ reč’: Teoriâ i praktika. Multimodaalisuuden osalta käytän lähteenä John Batemanin, Gunther Kressin, Theo van Leeuwenin, Malcom Collierin, Philipp Bellin, Roland Barthesin ja Stephen Heathin kirjoituksia.

Tutkimusmateriaalin analyysi koostuu kahdesta osasta: mainosten kieleen sovellan retorista ja stilististä analyysiä, kun taas multimodaalisen analyysin metodeina toimivat sisältöanalyysi ja semioottinen analyysi. Tutkimusmateriaali on jaettu puolueittain siten, että analysoin jokaisen puolueen mainokset ensin erikseen ja koostan lopuksi havainnot yhteen muodostaakseni kokonaiskuvan puolueen argumentaatiostrategiasta.

Analyysin perusteella suurin eroavaisuus vaalimainosten retorisissa strategioissa on nähtävillä valtapuolue Yhtenäisen Venäjän ja oppositiopuolueiden välillä. Yhtenäisen Venäjän vaalimainoksissa korostuvat Venäjän kansan yhtenäisyys sekä Venäjän mahdin ja taloudellisen menestys puolueen valtakauden aikana. Sen sijaan oppositiopuolueet keskittyvät yhteiskunnallisten ongelmien osoittamiseen, syyttävät ongelmista valtapuoluetta ja tarjoavat omia ratkaisuja näihin ongelmiin. Parlamentaarisen ja ulkoparlamentaarisen opposition välillä ei ole havaittavissa suuria eroja, eikä puolueen asemalla suhteessa poliittiseen valtaan näytä olevan vaikutusta käytettyjen vaikutuskeinojen aggressiivisuuteen.