Tapaus Tarasten Kiertotalousalue : Kiertotalousliiketoiminnan ympäristövaikutukset YVA-menettelyssä ja asukkaiden puheenvuoroissa

Abstract

Kiertotalous on saanut lähivuosina huomiota yhtenä ratkaisuna talousjärjestelmän ekologiseen kestämättömyyteen. Siihen liittyvissä visioissa luvataan irrottaa talouskasvu koskemattomien luonnonvarojen hyödyntämisestä kehittämällä jo käyttöönotettujen resurssien kiertoa taloudessa. Pyrkimys kiertotalouteen määrittää vahvasti myös nykyistä jätehallintaa. Parhaillaan rakentuva Tarasten Kiertotalousalue on edustava esimerkki EU:n ja kansallisen tason kiertotalousstrategioiden mukaisesta jäteteollisuudesta Pirkanmaalla. Tutkimukseni on laadullinen tapaustutkimus, jossa perehdyn Tarasten Kiertotalousalueeseen suhteessa sen lähiympäristöön ja lähialueen asukkaisiin. Tutkimalla aluetta voin paitsi ymmärtää tapauksen olosuhteita myös pohtia kiertotalouden ja paikallisten ympäristövaikutusten välistä suhdetta.

Tutkimuksessani kysyn, millaista tietoa yrityksellä ja kansalaisilla on kiertotalousalueen ympäristövaikutuksista ja miten he perustelevat näkemyksensä. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys rakentuu yhteiskuntatieteellisestä ympäristötutkimuksesta ja sen sisällä erityisesti ympäristösosiologiasta. Jonkun verran olen saanut vaikutteita myös ympäristötieteistä. Keskeisin yksittäinen käsite tutkimuksessani on asiantuntijuus, jonka eri muotojen esiintymiseen kiinnitän analyysissäni huomiota. Ympäristövaikutuksia tarkastelemalla saan käsityksen myös siitä, millaisia merkityksiä yritys ja kansalaiset antavat ympäristön eri osa-alueille.

Käytin aineistoina ympäristövaikutusten arviointiselostusta eli YVA-selostusta ja virtuaalisesta yleisötilaisuudesta keräämääni havainnointiaineistoa. Yleisötilaisuuden aiheena oli Tarastenjärven alueen ja läheisen Ruutanan asuinalueen naapuruussuhde. Käytin YVA-selostusta ensisijaisesti yrityksen näkökulman selvittämiseen, kun taas yleisötilaisuudessa kiinnitin huomioni asukkaiden näkemyksiin ja huoliin. Käytin molempien aineistojen analyysimenetelmänä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, jossa teoriapohja ohjasi tekemääni jaottelua. Päädyin analyysissäni kolmeen pääkategoriaan, joita ovat luonnonympäristö, rakennettu ympäristö ja sosiaalinen ympäristö.

Siinä missä YVA-selostuksessa korostuvat vaikutukset luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön, asukkaiden puheenvuoroissa painopiste on rakennettuun ja sosiaaliseen ympäristöön liittyvissä vaikutuksissa. Selostuksen tieto nojaa vahvasti luonnontieteelliseen tietoon, ja asiantuntijuuden muodoista läsnä ovat faktapohjainen ja ammatillinen asiantuntijuus. Myös yleisötilaisuudessa esiintyy faktapohjaista asiantuntijuutta ja sen lisäksi kokemusperäistä ja kontekstisidonnaista asiantuntijuutta. Tutkimukseni perusteella luonto on yritykselle raaka-ainevarasto, mutta sen teettämässä selostuksessa se saa myös itseisarvoisen aseman. Asukkaat liittävät luontoon puolestaan elinolot, viihtyvyyden ja luonnon virkistysarvon. Asukkaiden tekemiin huomioihin vaikuttavat ainakin aiemmat kokemukset Tarastenjärven alueen jäteteollisuudesta. Vaikka kiertotalouden ideaalit eivät voi tutkimukseni mukaan täysin piilottaa jätekysymyksen ongelmallisuutta, en näe suurta ristiriitaa kiertotalouden tavoitteiden ja lähiympäristöön kohdistuvien vaikutusten välillä.