"En ole nähnyt kelpoisuusvaatimuksia minkään tahon esittelemänä” : Varsinaissuomalaisten kunnallisten nuorisotyöntekijöiden näkemyksiä alan koulutuksesta ja kelpoisuusvaatimuksista
Toivola, Tiina (2021)
2021
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105114829
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105114829
Tiivistelmä
Pro gradu käsittelee nuorisoalan koulutusta ja kelpoisuusvaatimuksia kunnallisen nuorisotyön kentällä Varsinais-Suomen alueella. Nuorisoalan koulutus ja kelpoisuusvaatimukset ovat nousseet esiin Varsinais-Suomen alueen nuorisotyöntekijöiden keskusteluista, ja tässä tutkielmassa selvitetään alueen nuorisotyötä tekevien työntekijöiden kokemuksia ja mielipiteitä työstä ja sen laajuudesta, pätevyydestä ja alan palkkauksesta.
Pro gradu -tutkielman tutkimuskysymys on:
Millaisia ovat varsinaissuomalaisten kunnallisten nuorisotyöntekijöiden kokemukset ja mielipiteet nuorisotyöstä ja siihen tarvittavasta pätevyydestä sekä sen koulutuksesta?
Tutkielman alakysymyksiä on neljä:
1. Mitkä ovat varsinaissuomalaisten kuntien nuorisotyötä tekevien henkilöiden kokemukset ja mielipiteet koulutuksen merkityksestä nuorisotyössä?
2. Mitkä ovat heidän näkemyksensä työtehtäviensä laajuudesta ja työelämäkokemuksista nuorisotyössä?
3. Ovatko he tyytyväisiä nuorisoalan palkkaukseen?
4. Mitä he ajattelevat kelpoisuusvaatimuksista nuorisotyössä?
Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Kyseessä on kokonaistutkimus, jonka perusjoukkona ovat varsinaissuomalaiset kunnalliset nuorisotyöntekijät. Kyselytutkimukseen vastasi lähes puolet alueen nuorisotyöntekijöistä (n118).
Pro graduun on avattu tutkimukseen liittyviä tärkeimpiä teorioita, lähtökohtia ja käsitteitä. Nuorisotyötä on avattu perusfunktioiden teorian avulla ja tämän lisäksi tutkimuksessa esitellään kunnallisen nuorisotyön historiaa ja nykytilaa, sekä nuorisotyöntekijöiden koulutuksen kehittymistä. Lopuksi vielä tutkimuksessa perehdytään nuorisoalan kelpoisuusvaatimuksiin ja profession kehittymiseen.
Tutkimuksen tuloksina voidaan todeta varsinaissuomalaisten nuorisotyöntekijöiden olevan suhteellisen hyvin koulutettuja ammattilaisia, mutta he kokevat, ettei heidän työnsä määrä tai vaativuustaso ei heijastu palkkaustasoon. Tämän lisäksi on syytä todeta, että nuorisoalalla työskentelee viidennes ilman nuorisoalan koulutusta. Suurimmalla osalla nuorisoalan jatkokouluttautuminen ei näytä vaikuttavan työnkuvaan tai palkkaukseen. Nuorisotyöntekijät kokevat alan kelpoisuusvaatimukset tärkeiksi, ja suurimman osan mielestä nämä kelpoisuusvaatimukset tulisi määritellä ulkoapäin (kuten liiton tai lainsäädännön tasolla).
Pro gradu -tutkielman tutkimuskysymys on:
Millaisia ovat varsinaissuomalaisten kunnallisten nuorisotyöntekijöiden kokemukset ja mielipiteet nuorisotyöstä ja siihen tarvittavasta pätevyydestä sekä sen koulutuksesta?
Tutkielman alakysymyksiä on neljä:
1. Mitkä ovat varsinaissuomalaisten kuntien nuorisotyötä tekevien henkilöiden kokemukset ja mielipiteet koulutuksen merkityksestä nuorisotyössä?
2. Mitkä ovat heidän näkemyksensä työtehtäviensä laajuudesta ja työelämäkokemuksista nuorisotyössä?
3. Ovatko he tyytyväisiä nuorisoalan palkkaukseen?
4. Mitä he ajattelevat kelpoisuusvaatimuksista nuorisotyössä?
Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Kyseessä on kokonaistutkimus, jonka perusjoukkona ovat varsinaissuomalaiset kunnalliset nuorisotyöntekijät. Kyselytutkimukseen vastasi lähes puolet alueen nuorisotyöntekijöistä (n118).
Pro graduun on avattu tutkimukseen liittyviä tärkeimpiä teorioita, lähtökohtia ja käsitteitä. Nuorisotyötä on avattu perusfunktioiden teorian avulla ja tämän lisäksi tutkimuksessa esitellään kunnallisen nuorisotyön historiaa ja nykytilaa, sekä nuorisotyöntekijöiden koulutuksen kehittymistä. Lopuksi vielä tutkimuksessa perehdytään nuorisoalan kelpoisuusvaatimuksiin ja profession kehittymiseen.
Tutkimuksen tuloksina voidaan todeta varsinaissuomalaisten nuorisotyöntekijöiden olevan suhteellisen hyvin koulutettuja ammattilaisia, mutta he kokevat, ettei heidän työnsä määrä tai vaativuustaso ei heijastu palkkaustasoon. Tämän lisäksi on syytä todeta, että nuorisoalalla työskentelee viidennes ilman nuorisoalan koulutusta. Suurimmalla osalla nuorisoalan jatkokouluttautuminen ei näytä vaikuttavan työnkuvaan tai palkkaukseen. Nuorisotyöntekijät kokevat alan kelpoisuusvaatimukset tärkeiksi, ja suurimman osan mielestä nämä kelpoisuusvaatimukset tulisi määritellä ulkoapäin (kuten liiton tai lainsäädännön tasolla).