Työntekijän perehdyttämisen merkitys osana työhön sitoutumista: Case Pirkanmaalla sijaitseva alakoulu

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millainen yhteys työntekijän perehdyttämisellä ja työntekijän työhön sitoutumisella on. Tutkimus pyrkii vastaamaan tähän seuraavan päätutkimuskysymyksen avulla: Kuinka työntekijän perehdyttämisen kautta voidaan vaikuttaa työntekijän työhön sitoutumiseen? Tavoitteena on myös selvittää, mitkä muut tekijät perehdyttämisen lisäksi vaikuttavat työhön sitoutumiseen. Työhön sitoutumista tarkastellaan työtehtäviin sitoutumisen ulottuvuuden kautta. Tutkimuksessa tarkastellaan työsuhteen alkuvaiheessa tapahtuvaa perehdyttämistä.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena keräämällä empiirinen aineisto kolmen puolistrukturoidun haastattelun avulla. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena Pirkanmaalla sijaitsevan alakoulun rehtorille ja kahdelle opettajalle. Haastattelut tehtiin maaliskuussa 2021 Microsoft Teamsin välityksellä. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu perehdyttämisen, työhön sitoutumisen, työtehtäviin sitoutumisen sekä osaamisen kehittämisen käsitteiden tarkastelusta.

Tutkimustulokset osoittavat, että työntekijälähtöisen ja vastavuoroisen perehdyttämisen ansiosta työntekijöiden työtehtäviin sitoutuminen on vahvistunut. Työntekijälähtöisen ja vastavuoroisen perehdyttämisen myötä perehdytettävän persoonallisuus huomioidaan, sillä uudella työntekijällä on mahdollisuus hyödyntää mieleistään perehdyttämismallia. Kohdeorganisaatiossa mentoreilla on keskeinen rooli perehdyttämisprosessissa, sillä mentoreilta uusi työntekijä saa apua ja ohjausta. Uuden työntekijän oma- aloitteisuus sekä aktiivisuus edistävät perehdyttämisen onnistumista ja työtehtäviin sitoutumista, sillä oma- aloitteisuuden ja aktiivisuuden myötä uusi työntekijä hahmottaa nopeammin organisaation toimintaperiaatteet. Työtehtäviin sitoutumista edistää myös työntekijän sisäinen motivaatio, sillä sisäisesti motivoitunut työntekijä kokee työnsä merkitykselliseksi. Kohdeorganisaatiossa osaamisen kehittäminen tapahtuu pääasiassa täydennyskoulutusten kautta, alkuperehdytyksen jälkeen. Tämä selittynee sillä, että opettajat kokevat työnkuvansa melko selkeäksi ja heidän henkilökohtainen osaamisensa on kehittynyt jo opiskeluvaiheessa.

Tulevaisuudessa perehdyttämistä ja työhön sitoutumista voisi tarkastella talousnäkökulmasta käsin. Mielenkiintoista olisi tarkastella myös myöhemmin työsuhteen aikana tapahtuvaa perehdyttämistä. Lisäksi olisi mielenkiintoista tutkia sähköisen perehdyttämisen mahdollisuuksia.