Kohti itseohjautuvaa kuntaorganisaatiota
Torkell, Annika (2021)
Torkell, Annika
2021
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105054499
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105054499
Tiivistelmä
Julkiset organisaatiot ovat olleet jo vuosia muutospaineen alla, jossa resurssien väheneminen sekä ympäristön muutospaineet ovat johtaneet julkisten organisaatioiden rakenteellisiin muutoksiin. Tähän muutokseen vastaamalla Järvenpään kaupunki on kirjannut strategiaansa vuosille 2020–2023 tavoitteekseen olla itseohjautuva organisaatio. Itseohjautuvat organisaatiot ovat nähty joustavuutensa vuoksi soveltuvan paremmin kompleksiseen toimintaympäristöön, kuin hierarkiaan perustuvat organisaatiot. Tässä tutkielmassa selvitettiin kuntaorganisaation itseohjautuvia rakenteita: mitkä tekijät rajoittavat itseohjautuvuuden toteutumista sekä miten kuntaorganisaatio voisi tukea itseohjautuvuutta paremmin. Tämän laadullisen tapaustutkimuksen tarkoituksena on saada tietoa uutta ja avata keskustelua itseohjautuvuudesta kuntaorganisaatiossa. Tutkimusaineisto koostuu seitsemän Järvenpään kaupungin työntekijän haastattelusta, ja nämä analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että itseohjautuvuus toteutuu ainakin osittain asiantuntijatyössä Järvenpään kaupungilla. Järvenpään kaupungin toiminnassa tunnistettiin rakenteellisia ja toimintakulttuuriin liittyviä rajoitteita itseohjautuvuuden toteutumiseen. Itseohjautuvuus koettiin toimivan parhaiten yksilöiden kyvykkyytenä ja haluna olla itseohjautuva työssään. Työntekijät kokivat voivansa ja saavansa olla itseohjautuvia omassa työssään tiettyyn pisteeseen asti. Itseohjautuvuutta rajoittavat rakenteelliset tekijät liittyivät suuremmilta osin kuntaorganisaation luonteeseen, jonka tehtävät perustuvat lainsäädäntöön ja toimintaa ohjaa kansan valitsema valtuusto. Rakenteellisia haasteita ei pystynyt tunnistamaan aiemmasta itseohjautuvuuteen liittyvästä kirjallisuudesta ja tutkimuksesta, mutta nämä rakenteelliset haasteet liittyvät moni hallinnon ja politiikan dikotomiaan ja siellä tunnistettuihin haasteisiin. Rakenteellisia haasteita olivat päätöksenteon rakenne, tehtävänkuvaukset, työsuhteisuus, niukat resurssit, työaika ja siiloutuminen. Toimintakulttuuriin liittyvät rajoitteet tiivistyivät kolmeen alatasoon johtaminen, työn tekemisen tavat sekä yhteistyö ja siiloutuminen. Itseohjautuvuutta tulisi tulosten mukaan edistää päätöksenteon rakenteen madaltamisena hallintosäännön kautta, tehtävänkuvauksien viemisenä yleisemmälle tasolle, johtamistavan kehittämisenä, yhteistyön ja työn tekemisen tapojen hiomisena, palkitsemisena ketteryydestä ja hyvästä verkostoitumisesta sekä tärkeimpänä itseohjautuvuuden tavoitetilan kirkastamisena.