Julkisten työvoimapalvelujen desentralisaatio : kolmannen sektorin suhtautuminen hajautuspoliittisiin toimenpiteisiin: kuntakokeilut 2021
Koivula, Tiina (2021)
2021
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105034239
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105034239
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa käsitellään merkityksiä, joita kolmannen sektorin toimijat tuottavat kommentoimalla hallituksen vuonna 2020 tekemää lakiesitystä työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta. Tutkielmassa selvitetään miten kuntakokeiluun hajautuspoliittisena toimenpiteenä suhtaudutaan: nähdäänkö hajautuspolitiikka uhkana vai mahdollisuutena?
Julkisten työvoimapalvelujen hajauttamista on tutkittu, kokeiltu ja toteutettu useissa maissa, ja desentralisaation haitoista ja hyödyistä ollaan keskusteltu kansainvälisesti jo useita vuosia. Hallituksen esityksen mukaan ”Julkisen työvoimapalvelun toimintojen ja vallan hajauttaminen on ollut vahva trendi viimeisten vuosikymmenien aikana EU- ja OECD-maissa. Työvoimapolitiikkaa tai sen toimeenpanoa on enenevissä määrin siirretty valtakunnalliselta tasolta alueelliselle tai paikalliselle tasolle.” Työvoimapalvelujen hajautuspolitiikan merkitys työpolitiikan kokonaistoimivuudelle on ajankohtainen ja mielenkiintoinen aihe keväällä 2021 alkaneiden kuntakokeilujen myötä. 2010-luvulla Suomessa vastaavaa julkisten työvoimapalvelujen hajauttamista on aiemmin harjoitettu alueellisten kuntakokeilujen muodossa vuosina 2012-2015 ja 2017-2018.
Tutkielman aineisto on rajattu työ- ja elinkeinoministeriön kommenttiyhteenvedosta, joka koskee hallituksen (luonnos)esitystä eduskunnalle laiksi julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista koskevasta kokeilusta. Aineistoa on tarkasteltu desentralisaatiotutkimuksen viitekehyksessä teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Tutkielmassa hajautuspolitiikkaa lähestyttiin vastakkainasettelun kautta siten, että aineistosta etsittiin merkityksiä, joissa joko puolletaan tai vastustetaan hajauttamista kuntakokeilujen muodossa. Tutkimuskysymyksenä aineistolle esitettiin ”Millaisia merkityksiä kolmannen sektorin toimijat tuottavat kirjoituksissaan työvoimapalvelujen hajautuspolitiikasta?”
Kuntakokeilut hajautuspoliittisena toimenpiteenä koettiin kolmannen sektorin kirjoituksissa enemmän uhkana kuin mahdollisuutena, vaikka molempia näkökulmia tuotiin esiin kirjoituksissa. Kirjoituksista esiin nousseissa näkemyksissä on havaittavissa yhteyksiä aiheesta tehtyyn tutkimukseen ja teorioihin. Kirjoittajat kokivat sekä uhkina että mahdollisuuksina samoja asioita, joita tutkijat ovat nimenneet desentralisaation haitoiksi ja hyödyiksi. Selkein samankaltaisuus kolmannen sektorin kirjoittajien kokemien uhkien ja tutkijoiden esittämien haittojen välillä oli asiakasryhmien eroavaisuudet ja yhdenvertaisuusongelmat. Vastaavasti kolmannen sektorin kirjoittajien kokemien mahdollisuuksien ja tutkijoiden hyöty-havaintojen välillä selkein samankaltaisuus oli monialainen yhteistyö palveluita yhdistämällä.
Julkisten työvoimapalvelujen hajauttamista on tutkittu, kokeiltu ja toteutettu useissa maissa, ja desentralisaation haitoista ja hyödyistä ollaan keskusteltu kansainvälisesti jo useita vuosia. Hallituksen esityksen mukaan ”Julkisen työvoimapalvelun toimintojen ja vallan hajauttaminen on ollut vahva trendi viimeisten vuosikymmenien aikana EU- ja OECD-maissa. Työvoimapolitiikkaa tai sen toimeenpanoa on enenevissä määrin siirretty valtakunnalliselta tasolta alueelliselle tai paikalliselle tasolle.” Työvoimapalvelujen hajautuspolitiikan merkitys työpolitiikan kokonaistoimivuudelle on ajankohtainen ja mielenkiintoinen aihe keväällä 2021 alkaneiden kuntakokeilujen myötä. 2010-luvulla Suomessa vastaavaa julkisten työvoimapalvelujen hajauttamista on aiemmin harjoitettu alueellisten kuntakokeilujen muodossa vuosina 2012-2015 ja 2017-2018.
Tutkielman aineisto on rajattu työ- ja elinkeinoministeriön kommenttiyhteenvedosta, joka koskee hallituksen (luonnos)esitystä eduskunnalle laiksi julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista koskevasta kokeilusta. Aineistoa on tarkasteltu desentralisaatiotutkimuksen viitekehyksessä teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Tutkielmassa hajautuspolitiikkaa lähestyttiin vastakkainasettelun kautta siten, että aineistosta etsittiin merkityksiä, joissa joko puolletaan tai vastustetaan hajauttamista kuntakokeilujen muodossa. Tutkimuskysymyksenä aineistolle esitettiin ”Millaisia merkityksiä kolmannen sektorin toimijat tuottavat kirjoituksissaan työvoimapalvelujen hajautuspolitiikasta?”
Kuntakokeilut hajautuspoliittisena toimenpiteenä koettiin kolmannen sektorin kirjoituksissa enemmän uhkana kuin mahdollisuutena, vaikka molempia näkökulmia tuotiin esiin kirjoituksissa. Kirjoituksista esiin nousseissa näkemyksissä on havaittavissa yhteyksiä aiheesta tehtyyn tutkimukseen ja teorioihin. Kirjoittajat kokivat sekä uhkina että mahdollisuuksina samoja asioita, joita tutkijat ovat nimenneet desentralisaation haitoiksi ja hyödyiksi. Selkein samankaltaisuus kolmannen sektorin kirjoittajien kokemien uhkien ja tutkijoiden esittämien haittojen välillä oli asiakasryhmien eroavaisuudet ja yhdenvertaisuusongelmat. Vastaavasti kolmannen sektorin kirjoittajien kokemien mahdollisuuksien ja tutkijoiden hyöty-havaintojen välillä selkein samankaltaisuus oli monialainen yhteistyö palveluita yhdistämällä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9168]