Tuki, turva ja jännitteet : Pakolaistaustaisten nuorten aikuisten kokemuksia sosiaalisesta tuesta
Valtonen, Annika (2021)
Valtonen, Annika
2021
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104284010
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104284010
Tiivistelmä
Pakolaisuus on traumatisoiva kokemus, joka rikkoo läheisiä ihmissuhteita. 2020-luvulla on maailmanlaajuisesti pakolaisia enemmän kuin koskaan, aseellisten konfliktien pakottaessa ihmisiä etsimään turvaa kotimaidensa rajojen ulkopuolelta. Suomi pohjoisena hyvinvointivaltiona on nyt ja tulevaisuudessa maa, johon pakolaisia saapuu etsimään parempaa tulevaisuutta. Sosiaalisen tuen hyvinvointia edistävät vaikutukset tekevät sen tutkimisesta pakolaistaustaisten ihmisten kokemuksissa tärkeää.
Tutkin tässä tutkielmassa teorialähtöisen temaattisen analyysin keinoin sitä, minkälaisia kokemuksia havaitusta ja vastaanotetusta sosiaalisesta tuesta pakolaistaustaisilla nuorilla on, mitä ovat ne primääri- sekundääri- ja tertiääritason tahot, joista sosiaalista tukea on saatu ja minkälaista sosiaalista tukea näiltä tahoilta saadaan, sekä minkälaisia jännitteitä sosiaalisen tuen antamiseen ja vastaanottamiseen liittyy. Aineistonani käytän yhdeksää pakolaistaustaisen nuoren aikuisen teemahaastattelua.
Pakolaistaustaiset nuoret kokivat yleensä sosiaalista tukea olevan saatavilla sitä tarvittaessa. He olivat vastaanottaneet sosiaalista tukea monenlaisilta primääri- sekundääri- ja tertiääritason tahoilta, joiden lisäksi neljänneksi tärkeäksi tuen lähteeksi osoittautuivat satunnaiset kohtaamiset. Kaikki tahot tarjosivat emotionaalista, tiedollista ja instrumentaalista tukea. Sosiaaliseen tukeen liittyi myös jännitteitä, kuten ei-toivottua sosiaalista kontrollia ja tuen puutteellisuutta. Aina saatavilla olevaa tukea ei haluttu ottaa vastaan. Mielenterveyspalvelujen käyttö oli harvinaista.
Tulokset osoittavat pakolaistaustaisten nuorten aikuisten lähipiirin, ammattilaisten ja satunnaisten kohtaamisten tärkeyden sosiaalisen tuen lähteinä. Erityisesti mielenterveyspalvelujen saatavuudesta tulisi huolehtia tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa olisi hyvä tutkia, miten satunnaiset kohtaamiset ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen taidot vaikuttavat pakolaisten hyvinvointiin.
Tutkin tässä tutkielmassa teorialähtöisen temaattisen analyysin keinoin sitä, minkälaisia kokemuksia havaitusta ja vastaanotetusta sosiaalisesta tuesta pakolaistaustaisilla nuorilla on, mitä ovat ne primääri- sekundääri- ja tertiääritason tahot, joista sosiaalista tukea on saatu ja minkälaista sosiaalista tukea näiltä tahoilta saadaan, sekä minkälaisia jännitteitä sosiaalisen tuen antamiseen ja vastaanottamiseen liittyy. Aineistonani käytän yhdeksää pakolaistaustaisen nuoren aikuisen teemahaastattelua.
Pakolaistaustaiset nuoret kokivat yleensä sosiaalista tukea olevan saatavilla sitä tarvittaessa. He olivat vastaanottaneet sosiaalista tukea monenlaisilta primääri- sekundääri- ja tertiääritason tahoilta, joiden lisäksi neljänneksi tärkeäksi tuen lähteeksi osoittautuivat satunnaiset kohtaamiset. Kaikki tahot tarjosivat emotionaalista, tiedollista ja instrumentaalista tukea. Sosiaaliseen tukeen liittyi myös jännitteitä, kuten ei-toivottua sosiaalista kontrollia ja tuen puutteellisuutta. Aina saatavilla olevaa tukea ei haluttu ottaa vastaan. Mielenterveyspalvelujen käyttö oli harvinaista.
Tulokset osoittavat pakolaistaustaisten nuorten aikuisten lähipiirin, ammattilaisten ja satunnaisten kohtaamisten tärkeyden sosiaalisen tuen lähteinä. Erityisesti mielenterveyspalvelujen saatavuudesta tulisi huolehtia tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa olisi hyvä tutkia, miten satunnaiset kohtaamiset ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen taidot vaikuttavat pakolaisten hyvinvointiin.