"Tällä hetkellä sitä varhaiskasvatustyötä ei voi toteuttaa siten, miten sitä kuuluis ja haluis" : Varhaiskasvatuksen induktiovaiheen opettajien ja opiskelijoiden näkemyksiä työhön kiinnittymisestä
Kivimäki, Mira; Metsämäki, Meeri (2021)
Kivimäki, Mira
Metsämäki, Meeri
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104273989
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104273989
Tiivistelmä
Varhaiskasvatuksen opettajista on pula koko maassa. Alanvaihtoon liittyvät ajatukset ovat yleisiä ja johtuvat usein varhaiskasvatuksen kentän työhyvinvoinnin puutteista. Työhyvinvoinnin puutteet vaikuttavat kielteisesti työhön kiinnittymiseen, joka kuvastaa sitoutumista ja työn mielekkyyttä, ja on merkityksellistä juuri induktiovaiheen työssä pysymisen kannalta.
Tämä tutkimus keskittyy tarkastelemaan induktiovaiheessa työskentelevien varhaiskasvatuksen opettajien ja opiskelijoiden työhön kiinnittymistä sekä tekijöita, joiden koetaan edistävän ja estävän kiinnittymistä induktiovaiheessa sekä jo opintojen aikana. Tutkimuksen kautta pyrittiin saamaan myös selville, millaisia valmiuksia varhaiskasvatuksen opettajakoulutus tuottaa suhteessa työelämän vaatimuksiin. Tutkimus on tyypiltään laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla yhteensä kuudelta varhaiskasvatuksen opettajalta sekä neljältä opiskelijalta. Haastattelut analysoitiin sisällönanalyysia käyttämällä niin, että saatu aineisto jaoteltiin ensin SWOT-analyysin nelikentän avulla, minkä jälkeen jokainen ulottuvuuksista teemoiteltiin yksitellen. Kummankin haastateltavaryhmän tuloksille luotiin oma taulukko, jotta tulosten tarkastelu ja vertailu olisi mielekkäämpää.
Työhön kiinnittymistä tukevat ja estävät tekijät jaoteltiin koulutuksen, käytännön työn, työyhteisön, ammatillisuuden sekä yhteiskunnallisten tekijöiden teemojen alle. Teemat sisälsivät niin työhön kiinnittymistä tukevia kuin estäviäkin merkityksen antoja. Tuloksia tarkastellessa huomataan, että työhön kiinnittymistä estäviä tekijöitä koettiin olevan selvästi tukevia tekijöitä enemmän. Kuitenkin tulevaisuudessa nähtiin paljon kehitysmahdollisuuksia, joiden avulla varhaiskasvatuksen opettajien työhön kiinnittymistä induktiovaiheessa voitaisiin edistää.
Kehittämisehdotuksina esiin tuotiin erityisesti varhaiskasvatuksen työolojen sekä induktiovaiheen mentoroinnin kehittäminen. Lisäksi koulutuksen sisältöjen ja opetusmenetelmien nähtiin olevan merkittäviä kehityskohteita. Myös palkkaukseen ja alan yleiseen arvostukseen toivottiin parannuksia. Työhön kiinnittymisellä ja sen tukemisella induktiovaiheessa on tulosten valossa valtava merkitys siihen, miten vastavalmistuneet varhaiskasvatuksen opettajat kokevat työnsä ja ovat sitoutuneet siihen. Näiden tulosten pohjalta onkin tarpeellista tarkemmin tutkia nykyisiä työhön kiinnittymistä estäviä tekijöitä ja niitä tukikeinoja, joilla varhaiskasvatuksen opettajat saataisiin pysymään alalla.
Tämä tutkimus keskittyy tarkastelemaan induktiovaiheessa työskentelevien varhaiskasvatuksen opettajien ja opiskelijoiden työhön kiinnittymistä sekä tekijöita, joiden koetaan edistävän ja estävän kiinnittymistä induktiovaiheessa sekä jo opintojen aikana. Tutkimuksen kautta pyrittiin saamaan myös selville, millaisia valmiuksia varhaiskasvatuksen opettajakoulutus tuottaa suhteessa työelämän vaatimuksiin. Tutkimus on tyypiltään laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla yhteensä kuudelta varhaiskasvatuksen opettajalta sekä neljältä opiskelijalta. Haastattelut analysoitiin sisällönanalyysia käyttämällä niin, että saatu aineisto jaoteltiin ensin SWOT-analyysin nelikentän avulla, minkä jälkeen jokainen ulottuvuuksista teemoiteltiin yksitellen. Kummankin haastateltavaryhmän tuloksille luotiin oma taulukko, jotta tulosten tarkastelu ja vertailu olisi mielekkäämpää.
Työhön kiinnittymistä tukevat ja estävät tekijät jaoteltiin koulutuksen, käytännön työn, työyhteisön, ammatillisuuden sekä yhteiskunnallisten tekijöiden teemojen alle. Teemat sisälsivät niin työhön kiinnittymistä tukevia kuin estäviäkin merkityksen antoja. Tuloksia tarkastellessa huomataan, että työhön kiinnittymistä estäviä tekijöitä koettiin olevan selvästi tukevia tekijöitä enemmän. Kuitenkin tulevaisuudessa nähtiin paljon kehitysmahdollisuuksia, joiden avulla varhaiskasvatuksen opettajien työhön kiinnittymistä induktiovaiheessa voitaisiin edistää.
Kehittämisehdotuksina esiin tuotiin erityisesti varhaiskasvatuksen työolojen sekä induktiovaiheen mentoroinnin kehittäminen. Lisäksi koulutuksen sisältöjen ja opetusmenetelmien nähtiin olevan merkittäviä kehityskohteita. Myös palkkaukseen ja alan yleiseen arvostukseen toivottiin parannuksia. Työhön kiinnittymisellä ja sen tukemisella induktiovaiheessa on tulosten valossa valtava merkitys siihen, miten vastavalmistuneet varhaiskasvatuksen opettajat kokevat työnsä ja ovat sitoutuneet siihen. Näiden tulosten pohjalta onkin tarpeellista tarkemmin tutkia nykyisiä työhön kiinnittymistä estäviä tekijöitä ja niitä tukikeinoja, joilla varhaiskasvatuksen opettajat saataisiin pysymään alalla.