Neuübersetzungshypothese in der Kinder- und Jugendliteratur : Exemplarisch aufgezeigt an zwei Finnischen Übersetzungen des Kinderbuchklassikers Struwwelpeter

Abstract

Tämä tutkielma käsittelee uudelleenkääntämistä lastenkirjallisuuden näkökulmasta. Uudelleenkäännökset liitetään vahvasti kirjallisuuden klassikoihin. Lastenkirjallisuuden uudellenkäännöksiä on tähänastisissa tutkimuksissa sen sijaan tarkasteltu varsin vähän.Tutkielmassa vertaillaan Heinrich Hoffmannin Struwwelpeter-klassikon kahta Jörö-Jukka -suomennosta vuosilta 1922 ja 2002 uudelleenkäännöshypoteesin pohjalta. Hypoteesin mukaan ensimmäinen käännös on aina kotouttava ja sitä seuraavat uudelleenkäännökset vieraannuttavia. Uudelleenkäännöshypoteesin lisäksi tutkielman painopisteitä ovat kotouttavan ja vieraannuttavan käännösstrategian käsitteet. Tutkielma pyrkii vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: • Miten suomennokset eroavat toisistaan ja ovatko nämä erot selitettävissä uudelleenkääntämishypoteesin pohjalta? • Voidaanko käännösten erot mahdollisesti liittää kototuttavaan tai vieraannuttavaan käännösstrategiaan? Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen vertaileva analyysi, jossa keskityttiin pääosin vanhahtaviin ilmauksiin ja erisnimien suomennoksiin. Kääntämistä tarkastellaan lähemmin lastenkirjallisuuden ja erityisesti erisnimien kääntämisen valossa. Käännösten kielellinen vanheneminen on olennaisin syy uudelleenkäännöksille. Tutkielmassa tarkasteltujen suomennosten välissä on aikaa 80 vuotta. Jo tästäkin syystä oli mielenkiintoista tarkastella, tukeeko tutkielma mahdollisesti uudelleenkäännöshypoteesia. Käännösvertailussa havaittiin, että suomennosten erot ovat osittain selitettavissä alkuteoksen statuksella ja käännösten syntyajankohdalla. Alkuteos on lastenkirjaklassikko, ja se on voinut toimia motivaationa kääntäjien valitsemille käännösstrategioille. Käännösten keskinäiset erot olivat selkeimmillään vanhahtavissa sanavalinnoissa ja erisnimien suomennoksissa. Vertailussa kävi lisäksi ilmi, että molemmat käännökset sisältävät sekä kotouttavia että vieraannuttavia käännösratkaisuja. Tutkielman pohjalta ei siis ole perusteltua väittää, että Jörö-Jukan uudellenkäännös olisi lähempänä alkuteosta kuin ensikäännös. Tutkielman empiriistä osuutta voisi syventää laajemmalla aineistolla. Erityisen kiinnostavaa olisi tarkastella uudelleenkäännöksiin vahvasti sidoksissa olevia käsitteitä kuten tarkistettu käännös tai uusintapainos. Myös kirjallisuuden klassikoiden syntyyn liittyviä kysymyksiä voisi tarkastella uudelleenkääntämisen valossa. Tutkielman sisältöä voi hyödyntää teoriapohjaltaan samankailtaisissa ja mahdollisesti laajemmissa tutkielmissa, vaikka tutkimusmateriaali ja tutkimuskysymykset olisivatkin toisenlaiset.

Diese Bachelorarbeit befasst sich mit dem Thema Neuübersetzungshypothese (retranslation hypothesis) aus kinderliterarischem Aspekt betrachtet. In der Untersuchung wurden die finnische Erstübersetzung (1922) und die Neuübersetzung (2002) des Kinderbuchklassikers von Heinrich Hoffmann, Struwwelpeter, kontrastiv zueinander gesetzt und analysiert. Die Hypothese basiert auf der Annahme, dass die Erstübersetzung tendenziell domestizierend und freier ist, während sich die Neuübersetzung am Ausgangstext orientiert und verfremdend ist. Die Konzepte der domestication and foreignization stellen im Zusammenhang mit der Neuübersetzungshypothese die zentralen wissenschaftlichen Rahmen dieser Arbeit. Dabei werden folgende Forschungsfragen geantwortet: • Wie unterscheiden sich die zwei finnischen Übersetzungen voneinander am deutlichsten? Sind die Unterschiede aus Sicht der Neuübersetzungshypothese erklärbar? • Deuten die Unterschiede möglicherweise auf domestizierende beziehungsweise verfremdende Übersetzungsstrategien hin? Das Übersetzen, vor allem was Personennamen anbelangt, wird in dieser Arbeit aus dem kinderliterarischem Aspekt betrachtet. Als Forschungsmethode wurde eine qualitative Analyse verwendet, wodurch die deutlichsten Unterschiede in den Übersetzungen untersucht und miteinander verglichen wurden. Neuübersetzungen sind an sich ein bereits viel erforschtes Gebiet, jedoch fehlt ein aussagekräftiges Gesamtbild des Themas. Die bisherigen wissenschaftlichen Publikationen zum Thema Neuübersetzung haben sich außerdem wenig mit kinderliterarischem Aspekt befasst. Das Altern der Übersetzungen soll die hauptsächliche Begründung für Neuübersetzungen sein. Die zwei finnischen Übersetzungen trennen zeitlich 80 Jahre, warum es von großem Interesse war, diese Annahme zu überprüfen. Da es sich beim Ausgangstext, Struwwelpeter, um einen alten Kinderbuchklassiker aus dem 19. Jahrhundert handelt, könnte eine Begründung für die Motiven und ausgewählten Übersetzungsstrategien in der Erst- und Neuübersetzung gewesen sein. Beide Übersetzungen wirken demnach veraltet und zeigen sowohl domestizierende als auch verfremdende Vorgehensweise auf. Die deutlichsten Unterschiede zeichnen sich dementsprechend bei der Wortwahl sowie beim Übersetzen von Personennamen ab. Um eine umfassendere Untersuchung zu erzielen, könnte man den Empirischen Teil qualitativ erweitern. Die Theoriekapitel sowie die Ergebnisse dieser Arbeit können für eine inhaltlich ähnliche, erweiterte Studie verwendet werden, wie beispielsweise für eine Masterarbeit, welche sich mit dem Thema Neuübersetzung vertieft befasst.