Työmarkkinatoimijoiden viestintä Twitterissä neuvottelukierroksen aikana
Ryhänen, Sanni (2021)
2021
Viestinnän maisteriohjelma - Master's Programme in Speech Communication
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104233364
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104233364
Tiivistelmä
Työmarkkinajärjestöt ovat merkittäviä yhteiskunnallisia toimijoita Suomessa. Työmarkkinajärjestöjen yhteistyö ja viestintä kulminoituu työehtosopimusneuvotteluihin, joissa määritellään suomalaisen työelämän pelisääntöjä. Näistä neuvotteluista keskustellaan laajasti sekä perinteisessä mediassa että sosiaalisessa mediassa, kuten Twitterissä. Vaikka työmarkkinajärjestöt ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä ja työehtoneuvotteluista keskustellaan laajasti eri medioissa, niiden viestintää on tutkittu vähän. Tutkielman tavoitteena on tutkia työmarkkinatoimijoiden viestintää ja vuorovaikutusta Twitterissä.
Tutkielmassa selvitetään, miten työmarkkinatoimijat viestivät Twitterissä neuvottelukierroksen aikana. Tutkielmassa tutkitaan, kuinka aktiivisia toimijat ovat Twitterissä ja miten he hyödyntävät Twitterin vuorovaikutusta tukevia toimintoja. Tutkielmassa tarkastellaan myös, mistä aiheista toimijat tviittaavat ja millaisia funktioita tviitit sisältävät. Lisäksi perehdytään siihen, miten työmarkkinatoimijat argumentoivat. Aineistona tutkielmassa oli työmarkkinatoimijoiden 6 080 tviittiä kolmen tarkasteltavan työehtosopimisneuvottelun ajalta. Tutkielmassa hyödynnetään sekä määrällisiä että laadullisia analyysimenetelmiä.
Tutkimusten tulosten mukaan kaikki tarkasteltavat työmarkkinatoimijat hyödynsivät Twitteriä neuvottelukierrosten aikana. Suurimmat erot Twitterin hyödyntämisessä syntyivät vastausten ja uudelleentviittausten määrissä, sillä osa toimijoista hyödynsi Twitteriä lähinnä yksisuuntaiseen viestintään. Toimijoiden tviitit luokiteltiin kuuteen eri luokkaan niiden teemojen perusteella, joista neuvotteluihin liittyvät tviitit olivat yleisempiä. Yleisimmät funktiot neuvotteluihin liittyvistä tviiteistä oli tiedottaminen ja hyökkäys. Tulosten perusteella työmarkkinatoimijat argumentoivat Twitterissä vähäisesti. Argumenteissa vedotaan yleisimmin rationaalisiin perusteluihin.
Tutkielmassa selvitetään, miten työmarkkinatoimijat viestivät Twitterissä neuvottelukierroksen aikana. Tutkielmassa tutkitaan, kuinka aktiivisia toimijat ovat Twitterissä ja miten he hyödyntävät Twitterin vuorovaikutusta tukevia toimintoja. Tutkielmassa tarkastellaan myös, mistä aiheista toimijat tviittaavat ja millaisia funktioita tviitit sisältävät. Lisäksi perehdytään siihen, miten työmarkkinatoimijat argumentoivat. Aineistona tutkielmassa oli työmarkkinatoimijoiden 6 080 tviittiä kolmen tarkasteltavan työehtosopimisneuvottelun ajalta. Tutkielmassa hyödynnetään sekä määrällisiä että laadullisia analyysimenetelmiä.
Tutkimusten tulosten mukaan kaikki tarkasteltavat työmarkkinatoimijat hyödynsivät Twitteriä neuvottelukierrosten aikana. Suurimmat erot Twitterin hyödyntämisessä syntyivät vastausten ja uudelleentviittausten määrissä, sillä osa toimijoista hyödynsi Twitteriä lähinnä yksisuuntaiseen viestintään. Toimijoiden tviitit luokiteltiin kuuteen eri luokkaan niiden teemojen perusteella, joista neuvotteluihin liittyvät tviitit olivat yleisempiä. Yleisimmät funktiot neuvotteluihin liittyvistä tviiteistä oli tiedottaminen ja hyökkäys. Tulosten perusteella työmarkkinatoimijat argumentoivat Twitterissä vähäisesti. Argumenteissa vedotaan yleisimmin rationaalisiin perusteluihin.