Due diligence -prosessi suomalaisessa toimintaympäristössä
Västilä, Oskari (2021)
Västilä, Oskari
2021
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104203182
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104203182
Tiivistelmä
Suomessa toteutetaan tällä hetkellä vuosittain yli 600 vähintään puolen miljoonan euron arvoista yrityskauppaa, ja yrityskauppojen kokonaisarvo mitataan miljardeissa euroissa. Yleisen tiedon ja tutkimuskirjallisuuden perusteella iso osa yrityskaupoista osoittautuu kuitenkin epäonnistuneeksi. Yksinkertaisimmillaan syynä tähän on, että yrityskauppojen yhteydessä maksettu kauppahinta on korkeampi kuin kohdeyrityksen, eli ostetun yhtiön todellinen tai lopulta ulosmitattu arvo. Yrityskauppojen prosessi on hyvin kompleksinen kokonaisuus ja sisältää myös useita riskejä, joista kaupan osapuolet voivat joutua vastuuseen. Paitsi lakisääteisiä vastuita, myös onnistunutta yrityskauppaprosessia varten on kehitetty työkalu, josta käytetään liikemaailmassa nimitystä due diligence. Due diligencen tarkoituksena on muodostaa kokonaisvaltainen käsitys kohdeyrityksestä, sekä havaita, varmistaa ja tuoda ilmi kohteen ominaisuuksia päätöksentekijälle. Due diligence -prosessista ei ole sen yhteydestä onnistuneeseen yrityskauppaan huolimatta rakennettu toistaiseksi selkeää mallia tai työkalua, joka pohjautuisi tieteelliseen evidenssiin ja jonka toimivuutta olisi empiirisesti testattu.
Tässä tutkielmassa rakennettiin konstruktiivista tutkimusotetta soveltaen ratkaisumalli ja konstruktio due diligence –prosessin läpivientiä varten. Konstruktion soveltuvuutta käytäntöön tutkittiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa testattiin konstruktion toimivuutta empiirisessä maailmassa yksittäisellä tapauksella toteuttamalla mallin pohjalta täysimääräinen vendor due diligence suomalaisesta pk-yrityksestä. Toisessa vaiheessa haastateltiin kahta due diligence -asiantuntijaa, joiden tehtävänä oli auditoida konstruktion testausvaiheen laadukkuutta sekä kommentoida kehitettyä konstruktiota. Kerätyn empirian kautta tavoitteena oli paitsi validoida ja kehittää eteenpäin tutkimuksessa rakennettua vaiheittaista ratkaisumallia, myös syventää ymmärrystä due diligence –prosessiin liittyvistä vaiheista, ongelmista sekä niiden ratkaisukeinoista. Lisäksi kehitetyn konstruktion empiiristä ja teoreettista arvoa evaluoitiin kahdella erilaisella konstruktiivisen tutkimuksen arviointimenetelmällä; markkinatestillä ja relevanssitimantilla.
Tutkimuksen tuloksina esitetään, että toistaiseksi näytön puuttuessa kehitetyn konstruktion käytännön arvo on sekä markkinatestillä että relevanssitimantilla arvioiden vähäistä. Konstruktiolla on kuitenkin nähtävissä kohtuullista teoreettista arvoa, sillä mallin voidaan tutkimuksen testausja auditointivaiheen perusteella osoittaa kuvailevan due diligence –prosessin läpivientiä ja sisältöä pätevästi vähintäänkin pk-sektorilla suomalaisessa toimintaympäristössä. Lisäksi tutkimuksen kautta kyettiin vahvistamaan jo aikaisemmin tieteellisessä keskustelussa tunnistettuja, yleisesti due diligence –prosessiin liittyviä ongelmia ja keinoja niiden ratkaisemiseksi, sekä muodostamaan kaksi uutta ratkaisua prosessin tehostamiseksi. Tutkimuksen tuloksena ehdotetaan myös tietoturvan lisäämistä uudeksi osa-alueeksi due diligencen jo tunnistettujen osa-alueiden jatkoksi.
Aihepiiriin liittyvän tutkimuksen määrä on edelleen nähtävissä melko vähäiseksi, ja konstruktiivisen tapaustutkimuksen kautta saavutetut tulokset ja johtopäätökset ovat yleistettävyydeltään rajoitettuja. Due diligenceen ja sen laatuun vaikuttaviin tekijöihin keskittyvälle tutkimukselle on tieteellisellä kentällä lisätarvetta. Myös aihepiirin tieteellisessä keskustelussa tunnistetun teorian ja käytännön välisen kuilun kaventamisella konstruktiivisen tutkimusotteen kautta on jatkossakin tilaa.
Tässä tutkielmassa rakennettiin konstruktiivista tutkimusotetta soveltaen ratkaisumalli ja konstruktio due diligence –prosessin läpivientiä varten. Konstruktion soveltuvuutta käytäntöön tutkittiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa testattiin konstruktion toimivuutta empiirisessä maailmassa yksittäisellä tapauksella toteuttamalla mallin pohjalta täysimääräinen vendor due diligence suomalaisesta pk-yrityksestä. Toisessa vaiheessa haastateltiin kahta due diligence -asiantuntijaa, joiden tehtävänä oli auditoida konstruktion testausvaiheen laadukkuutta sekä kommentoida kehitettyä konstruktiota. Kerätyn empirian kautta tavoitteena oli paitsi validoida ja kehittää eteenpäin tutkimuksessa rakennettua vaiheittaista ratkaisumallia, myös syventää ymmärrystä due diligence –prosessiin liittyvistä vaiheista, ongelmista sekä niiden ratkaisukeinoista. Lisäksi kehitetyn konstruktion empiiristä ja teoreettista arvoa evaluoitiin kahdella erilaisella konstruktiivisen tutkimuksen arviointimenetelmällä; markkinatestillä ja relevanssitimantilla.
Tutkimuksen tuloksina esitetään, että toistaiseksi näytön puuttuessa kehitetyn konstruktion käytännön arvo on sekä markkinatestillä että relevanssitimantilla arvioiden vähäistä. Konstruktiolla on kuitenkin nähtävissä kohtuullista teoreettista arvoa, sillä mallin voidaan tutkimuksen testausja auditointivaiheen perusteella osoittaa kuvailevan due diligence –prosessin läpivientiä ja sisältöä pätevästi vähintäänkin pk-sektorilla suomalaisessa toimintaympäristössä. Lisäksi tutkimuksen kautta kyettiin vahvistamaan jo aikaisemmin tieteellisessä keskustelussa tunnistettuja, yleisesti due diligence –prosessiin liittyviä ongelmia ja keinoja niiden ratkaisemiseksi, sekä muodostamaan kaksi uutta ratkaisua prosessin tehostamiseksi. Tutkimuksen tuloksena ehdotetaan myös tietoturvan lisäämistä uudeksi osa-alueeksi due diligencen jo tunnistettujen osa-alueiden jatkoksi.
Aihepiiriin liittyvän tutkimuksen määrä on edelleen nähtävissä melko vähäiseksi, ja konstruktiivisen tapaustutkimuksen kautta saavutetut tulokset ja johtopäätökset ovat yleistettävyydeltään rajoitettuja. Due diligenceen ja sen laatuun vaikuttaviin tekijöihin keskittyvälle tutkimukselle on tieteellisellä kentällä lisätarvetta. Myös aihepiirin tieteellisessä keskustelussa tunnistetun teorian ja käytännön välisen kuilun kaventamisella konstruktiivisen tutkimusotteen kautta on jatkossakin tilaa.