Työperäisten sairauksien rekisterin käytön analyysi tietopalvelupyyntöjen perusteella
Lehtimäki, Johanna (2021)
Lehtimäki, Johanna
2021
Informaatiotutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Information Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-04-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104062838
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104062838
Tiivistelmä
Työperäisten sairauksien rekisteri eli TPSR on Työterveyslaitoksen ylläpitämä rekisteri, joka sisältää tietoa ammattitaudeista ja ammattitautiepäilyistä. Rekisterin pitäminen perustuu lakiin ja sen tietoja käytetään muun muassa työterveysalan tutkimuksessa. Rekisteristä julkaistaan vuosittain virallinen tilasto ammattitaudeista ja ammattitautiepäilyistä, annetaan tietoja EU:lle sekä tehdään tarkempia tilastoja tietopalvelupyyntöjen perusteella. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rekisterin käyttöä, jotta jatkossa voitaisiin kehittää rekisterin julkaisuja.
Aikaisempi tutkimus on keskittynyt arkistojen ja asiakirjojen käyttäjiin, eikä vastaavanlaisia rekisterin käyttöön liittyviä tutkimuksia löydy. Tutkimuskysymykset koskivat rekisterin käyttäjiä eli tiedon pyytäjien taustaa sekä pyyntöjen sisältöä. Tutkimuksessa analysoitiin neljän vuoden aikana tulleiden tietopalvelupyyntöjen sisällöt, eli selvitettiin mihin tarkoitukseen tietoja pyydetään, kuka niitä pyytää ja kuinka paljon.
Tutkimus oli kartoittava kvantitatiivinen analyysi. Alun perin sanallisesta aineistosta muodostettiin havaintomatriisi niin, että kaikki havainnot muunnettiin ensin numero- ja merkkimuotoisiksi. Näin myös tulokset voitiin esittää numeerisessa muodossa. Tietopalvelupyynnöt palasteltiin omiksi tiedoikseen käyttäjän ja pyynnön sisällön mukaan sekä luokiteltiin. Pyyntöjen sisällöt muokattiin samanlaisiksi muuttujiksi, kuin mitä rekisteri sisältää.
Tuloksista selvisi, että pyyntöjä tulee vuosittain melko tasaisesti. Tietopalvelupyyntöjä tekivät eniten työssäkäyvät ja vähemmän tietoja pyysivät opiskelijat ja erikoistuvat lääkärit. Pyynnön tarkoitus liittyi useimmiten asiantuntijakäyttöön tai tutkimushankkeeseen, ja tähän ryhmään kuuluivat myös median tekemät pyynnöt. Tietoja pyydetään myös opinnäytetöitä ja erilaisia (painettuja) julkaisuja varten. Suosituimmat vuosirajaukset pyynnöissä olivat 10, 5 ja 1 eli viimeisin vuosi.
Tulosten mukaan suosituin hakuehto oli sairaus ja eniten tietoja haluttiin ihotaudeista, infektiotaudeista sekä astmoista. Altisteen mukaan pyydettiin tietoja toiseksi useimmin, ja yli puolet näistä koski kemiallisten altisteiden ryhmään kuuluvia altisteita. Kemiallisiin altisteisiin kuuluvat esimerkiksi metallit, asbesti, liimat, pesuaineet ja kasviperäiset altisteet. Myös biologisten altisteiden mukaan pyydettiin tietoja, esimerkiksi homeiden, virusten ja alkueläimien aiheuttamia tapauksia. Tilastoja pyydettiin lisäksi toimialojen ja ammattien mukaan, mutta niistä ei noussut esiin selkeitä suosikkeja. Opiskelijoita kiinnostivat tilastot eniten opiskelemansa ammatin mukaan, kun taas erikoistuvia lääkäreitä kiinnostivat eniten tilastot sairauden tai altisteen mukaan haettuna.
Tutkimus vahvisti, että vuosijulkaisuissa kannattaa edelleen esitellä uusimpia tuloksia sairauksien myötä sekä ottaa mukaan 10 vuoden kuvaajia. Uutena kiinnostavana tautiryhmänä nousi esiin infektiotaudit, johon olisi kiinnitettävä huomiota jatkossa tehtävissä julkaisuissa. Vaikka myös altisteet, ammatit ja toimialat ovat kiinnostavia tietoja, on selvää, että läheskään niitä kaikkia tai niiden kombinaatioita ei voida yhdessä vuosijulkaisussa kovin tarkasti tuoda esille. Siispä jatkossa olisi kannattavaa tehdä myös kattavampia pidemmän aikavälin, kuten esimerkiksi viiden vuoden katsauksia.
Aikaisempi tutkimus on keskittynyt arkistojen ja asiakirjojen käyttäjiin, eikä vastaavanlaisia rekisterin käyttöön liittyviä tutkimuksia löydy. Tutkimuskysymykset koskivat rekisterin käyttäjiä eli tiedon pyytäjien taustaa sekä pyyntöjen sisältöä. Tutkimuksessa analysoitiin neljän vuoden aikana tulleiden tietopalvelupyyntöjen sisällöt, eli selvitettiin mihin tarkoitukseen tietoja pyydetään, kuka niitä pyytää ja kuinka paljon.
Tutkimus oli kartoittava kvantitatiivinen analyysi. Alun perin sanallisesta aineistosta muodostettiin havaintomatriisi niin, että kaikki havainnot muunnettiin ensin numero- ja merkkimuotoisiksi. Näin myös tulokset voitiin esittää numeerisessa muodossa. Tietopalvelupyynnöt palasteltiin omiksi tiedoikseen käyttäjän ja pyynnön sisällön mukaan sekä luokiteltiin. Pyyntöjen sisällöt muokattiin samanlaisiksi muuttujiksi, kuin mitä rekisteri sisältää.
Tuloksista selvisi, että pyyntöjä tulee vuosittain melko tasaisesti. Tietopalvelupyyntöjä tekivät eniten työssäkäyvät ja vähemmän tietoja pyysivät opiskelijat ja erikoistuvat lääkärit. Pyynnön tarkoitus liittyi useimmiten asiantuntijakäyttöön tai tutkimushankkeeseen, ja tähän ryhmään kuuluivat myös median tekemät pyynnöt. Tietoja pyydetään myös opinnäytetöitä ja erilaisia (painettuja) julkaisuja varten. Suosituimmat vuosirajaukset pyynnöissä olivat 10, 5 ja 1 eli viimeisin vuosi.
Tulosten mukaan suosituin hakuehto oli sairaus ja eniten tietoja haluttiin ihotaudeista, infektiotaudeista sekä astmoista. Altisteen mukaan pyydettiin tietoja toiseksi useimmin, ja yli puolet näistä koski kemiallisten altisteiden ryhmään kuuluvia altisteita. Kemiallisiin altisteisiin kuuluvat esimerkiksi metallit, asbesti, liimat, pesuaineet ja kasviperäiset altisteet. Myös biologisten altisteiden mukaan pyydettiin tietoja, esimerkiksi homeiden, virusten ja alkueläimien aiheuttamia tapauksia. Tilastoja pyydettiin lisäksi toimialojen ja ammattien mukaan, mutta niistä ei noussut esiin selkeitä suosikkeja. Opiskelijoita kiinnostivat tilastot eniten opiskelemansa ammatin mukaan, kun taas erikoistuvia lääkäreitä kiinnostivat eniten tilastot sairauden tai altisteen mukaan haettuna.
Tutkimus vahvisti, että vuosijulkaisuissa kannattaa edelleen esitellä uusimpia tuloksia sairauksien myötä sekä ottaa mukaan 10 vuoden kuvaajia. Uutena kiinnostavana tautiryhmänä nousi esiin infektiotaudit, johon olisi kiinnitettävä huomiota jatkossa tehtävissä julkaisuissa. Vaikka myös altisteet, ammatit ja toimialat ovat kiinnostavia tietoja, on selvää, että läheskään niitä kaikkia tai niiden kombinaatioita ei voida yhdessä vuosijulkaisussa kovin tarkasti tuoda esille. Siispä jatkossa olisi kannattavaa tehdä myös kattavampia pidemmän aikavälin, kuten esimerkiksi viiden vuoden katsauksia.