Ansioturvan yhteys työttömyyden keston ja työn tuottavuuden kanssa makrotasolla
Peltoniemi, Elina (2021)
2021
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-04-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103232648
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103232648
Tiivistelmä
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan työllisyysvaikutuksia on tutkittu paljon mikrotasolla. Vähemmälle huomiolle on jäänyt ansioturvan rooli tuottavuuden edistäjänä. Makrotason tutkimuksissa aihetta on lähestytty pitkälti työttömyysasteen näkökulmasta. Tässä tutkielmassa hyödynnetään makrotason tutkimuksissa käytettyjä muuttujia selittämään työn tuottavuutta sekä työn etsintäteorioista tuttua työttömyyden kestoa.
Työttömyys- ja ansioturva alkoivat muotoutua etenkin Yhdysvalloissa 1930-luvun laman jälkeen. Laman myötä tarvittiin järjestelmä, joka turvaa työttömien toimeentuloa kaupungistuvassa yhteiskunnassa, jossa talouden suhdanteet vaikuttavat ihmisten toimeentuloon ja hyvinvointiin. Järjestelmät ovat muuttuneet ajan saatossa esimerkiksi naisten astuttua työelämään.
Työttömyyttä esiintyy monista syistä. Matalasuhdanteessa voi olla pulaa työpaikoista. Ammattiliitot ovat voineet neuvotella palkat sen verran korkeiksi, ettei kaikille halukkaille riitä työpaikkoja. Työnantajamaksut vähentävät yritysten kannustimia palkata työntekijöitä. Työttömyyskorvaukset voivat lykätä työnhakua ja heikentää työttömien kannustimia ottaa työtä vastaan.
Toisaalta ammattiliitot voivat parantaa työntekijöiden hyvinvointia. Ansioturvalla on tutkitusti myös positiivisia vaikutuksia tulevaan palkkatasoon sekä työpaikan pysyvyyteen. Pidempi ja taloudellisesti tuettu työnhakuaika auttaa sopivia työntekijöitä ja työnantajia kohtaamaan työmarkkinoilla, mikä voi parantaa koko talouden tuottavuutta.
Työttömyyden keston ja työn tuottavuuden estimoinnissa sovellettiin samanlaisia muuttujia ja menetelmiä kuin aiemmissa työttömyysastetta käsittelevissä tutkimuksissa. Tutkielman OECD-maita käsittävä paneeliaineisto sisältää viimeaikaisempaa tietoa 2000-luvulta. Tulosten mukaan ansioturvalla ja työmarkkinainstituutioilla on pääosin positiivinen yhteys tuottavuuden kanssa ja samalla negatiivinen yhteys työttömyyden keston kanssa. Kun ansioturva kasvaa ja työmarkkinainstituutiot vahvistuvat, myös tuottavuuskehitys on tilastollisesti parempaa ja työttömyys lyhytkestoisempaa. Investoinnit ovat kuitenkin merkittävämpiä tuottavuuden kehitykselle kuin ansioturva.
Työttömyys- ja ansioturva alkoivat muotoutua etenkin Yhdysvalloissa 1930-luvun laman jälkeen. Laman myötä tarvittiin järjestelmä, joka turvaa työttömien toimeentuloa kaupungistuvassa yhteiskunnassa, jossa talouden suhdanteet vaikuttavat ihmisten toimeentuloon ja hyvinvointiin. Järjestelmät ovat muuttuneet ajan saatossa esimerkiksi naisten astuttua työelämään.
Työttömyyttä esiintyy monista syistä. Matalasuhdanteessa voi olla pulaa työpaikoista. Ammattiliitot ovat voineet neuvotella palkat sen verran korkeiksi, ettei kaikille halukkaille riitä työpaikkoja. Työnantajamaksut vähentävät yritysten kannustimia palkata työntekijöitä. Työttömyyskorvaukset voivat lykätä työnhakua ja heikentää työttömien kannustimia ottaa työtä vastaan.
Toisaalta ammattiliitot voivat parantaa työntekijöiden hyvinvointia. Ansioturvalla on tutkitusti myös positiivisia vaikutuksia tulevaan palkkatasoon sekä työpaikan pysyvyyteen. Pidempi ja taloudellisesti tuettu työnhakuaika auttaa sopivia työntekijöitä ja työnantajia kohtaamaan työmarkkinoilla, mikä voi parantaa koko talouden tuottavuutta.
Työttömyyden keston ja työn tuottavuuden estimoinnissa sovellettiin samanlaisia muuttujia ja menetelmiä kuin aiemmissa työttömyysastetta käsittelevissä tutkimuksissa. Tutkielman OECD-maita käsittävä paneeliaineisto sisältää viimeaikaisempaa tietoa 2000-luvulta. Tulosten mukaan ansioturvalla ja työmarkkinainstituutioilla on pääosin positiivinen yhteys tuottavuuden kanssa ja samalla negatiivinen yhteys työttömyyden keston kanssa. Kun ansioturva kasvaa ja työmarkkinainstituutiot vahvistuvat, myös tuottavuuskehitys on tilastollisesti parempaa ja työttömyys lyhytkestoisempaa. Investoinnit ovat kuitenkin merkittävämpiä tuottavuuden kehitykselle kuin ansioturva.