Valtion sisäinen työnantajakuva johtajien kokemana : Case Valtiokonttori
Kauppila, Anton (2021)
Kauppila, Anton
2021
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-04-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103232646
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103232646
Tiivistelmä
Tämä tutkielma tarkastelee Valtiokonttoria osana valtion sisäistä työnantajakuvaa ja sen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä. Valtioneuvoston tavoitteena on parantaa valtion kilpailukykyä työnantajana hallituskautensa aikana osaavan työvoiman rekrytoimiseksi ja henkilöstön sitouttamiseksi. Tavoitetta varten valtioneuvosto käynnistää koko valtion konsernia koskevan henkilöstöjohtamisen uudistusohjelman. Organisaation työnantajakuva on osa henkilöstöjohtamista ja se on keskiössä, kun organisaatiot kilpailevat potentiaalisista työnhakijoista ja pyrkivät sitouttamaan uudet ja vanhat työntekijänsä organisaatioon mahdollisimman pitkiin työsuhteisiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, mitkä ovat valtion sisäisen työnantajakuvan muodostumiseen vaikuttavat tekijät ja miten niitä voisi kehittää.
Tämän tutkimuksen näkökulmana toimii Valtiokonttorilla työskentelevien johtajien kokemukset, joiden haastatteluista tutkimuksen aineisto koostuu. Tutkimuksen aineistoa varten haasteltiin kolmea johtajaa, jotka työskentelevät Valtiokonttorin eri yksiköissä ja omaavat kukin pitkän työuran valtiolla eri tehtävissä. Tutkimuksen tavoitteena oli saada mahdollisimman monipuolisia näkökulmia sisäiseen työnantajakuvaan liittyen eri yksiköistä. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, jotta aineiston keruu onnistuisi vapaamuotoisesti. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu henkilöstöjohtamiseen, työnantajakuvaan ja työhyvinvointiin. Aineisto hankittiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla ja menetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tutkimuksessa selvisi, että valtion sisäinen työnantajakuva koettiin olevan osittain ristiriidassa ulkoisen työnantajakuvan kanssa. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että viestinnän avulla voidaan vaikuttaa sekä sisäiseen että ulkoiseen työnantajakuvaan. Tutkimuksen mukaan merkittävin sisäisen työnantajakuvan muodostaja on merkitykselliset työtehtävät, joilla valtio pystyy erottautumaan edukseen työnantajana. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että organisaatioiden tulisi panostaa henkilöstönsä urakehitykseen, jotta työntekijät sitoutuisivat työskentelemään organisaatioissa pidempään erilaisissa tehtävissä. Sisäinen työnantajakuva on ennen kaikkea yksilöllinen kokemus, joten sen viestimiseen panostaminen voisi toimia organisaatioiden houkuttelevuuden ja sitouttamisen keinona. Työnantajakuvan kasvavan merkityksen vuoksi aiheesta voisi tehdä jatkotutkimuksia esimerkiksi valtion henkilöstöjohtamisen strategian näkökulmasta.
Tämän tutkimuksen näkökulmana toimii Valtiokonttorilla työskentelevien johtajien kokemukset, joiden haastatteluista tutkimuksen aineisto koostuu. Tutkimuksen aineistoa varten haasteltiin kolmea johtajaa, jotka työskentelevät Valtiokonttorin eri yksiköissä ja omaavat kukin pitkän työuran valtiolla eri tehtävissä. Tutkimuksen tavoitteena oli saada mahdollisimman monipuolisia näkökulmia sisäiseen työnantajakuvaan liittyen eri yksiköistä. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, jotta aineiston keruu onnistuisi vapaamuotoisesti. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu henkilöstöjohtamiseen, työnantajakuvaan ja työhyvinvointiin. Aineisto hankittiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla ja menetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tutkimuksessa selvisi, että valtion sisäinen työnantajakuva koettiin olevan osittain ristiriidassa ulkoisen työnantajakuvan kanssa. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että viestinnän avulla voidaan vaikuttaa sekä sisäiseen että ulkoiseen työnantajakuvaan. Tutkimuksen mukaan merkittävin sisäisen työnantajakuvan muodostaja on merkitykselliset työtehtävät, joilla valtio pystyy erottautumaan edukseen työnantajana. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että organisaatioiden tulisi panostaa henkilöstönsä urakehitykseen, jotta työntekijät sitoutuisivat työskentelemään organisaatioissa pidempään erilaisissa tehtävissä. Sisäinen työnantajakuva on ennen kaikkea yksilöllinen kokemus, joten sen viestimiseen panostaminen voisi toimia organisaatioiden houkuttelevuuden ja sitouttamisen keinona. Työnantajakuvan kasvavan merkityksen vuoksi aiheesta voisi tehdä jatkotutkimuksia esimerkiksi valtion henkilöstöjohtamisen strategian näkökulmasta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8997]