Siirtohinnoittelun markkinaehtoisuuden osoittaminen käytännössä: Integroiva kirjallisuuskatsaus
Rajala, Heini (2021)
2021
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-04-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103152570
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202103152570
Tiivistelmä
Tutkimuksessa on tarkasteltu monikansallisten yritysten siirtohinnoittelun markkinaehtoisuuden osoittamista. Tutkimuksessa on tutkittu, saako aiempi Rajalan (2019) kandidaatintutkielmassaan selville saama käytännön menetelmä siirtohinnoittelun markkinaehtoisuuden osoittamiseksi vahvistusta muualta kirjallisuudesta. Tarkastelun keskiössä ovat siirtohinnoittelumenetelmän valinta, verrokkihaun laatiminen ja hinnoittelun markkinaehtoisuuden osoittaminen lopullisen verrokkijoukon avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu monikansallisten yritysten siirtohinnoittelua koskevan aiemman tutkimuksen, ohjeiden ja niiden pohjalle rakentuvan muun kirjallisuuden varaan. Teoreettisessa viitekehyksessä esitellään myös aiempi Rajalan (2019) tutkimus ja sen tulokset.
Tutkimusotteena on käytetty sosiaalista konstruktivismia, koska tutkimuksen kohteena oleva siirtohinnoittelun markkinaehtoisuuden osoittaminen pohjautuu hinnoittelutilanteiden tilanne- ja tapauskohtaiseen arviointiin ja tulkintaan, jossa ihmisillä voidaan nähdä olevan keskeinen aktiivisen toimijan rooli. Tutkimuksessa pyritään ymmärtämään ihmisten toimintaa ja motiiveja siirtohinnoittelua koskevan tutkimuksen ja ohjeistuksen asettamissa raameissa. Tutkimusmenetelmänä on käytetty integroivaa kirjallisuuskatsausta, jonka avulla pyritty saamaan selville, saako aiempi Rajalan (2019) selville saama tutkimustulos vahvistusta Suomen siirtohinnoittelua koskevasta oikeuskäytännöstä ja siirtohinnoittelua käsittelevistä tieteellisistä artikkeleista maailmanlaajuisella tasolla. Tutkimusaineistona on käytetty kirjallista aineistoa, joka on kerätty Edilex-, Ebsco- ja Andor-tietokannoista. Tutkimusaineistoon sisältyi 5 oikeustapausta ja 20 tieteellistä artikkelia, jotka analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustulosten perusteella aiempi Rajalan (2019) tutkimuksessaan selville saama menetelmä siirtohinnoittelun markkinaehtoisuuden osoittamiseksi sai vahvistusta sekä oikeuskäytännöstä että tieteellisistä artikkeleista. Oikeustapausten osalta kaikki viisi oikeustapausta vahvistivat osittain aiempaa tutkimustulosta, mutta niistä tehtiin myös aiemman tutkimuksen tuloksista poikkeavia havaintoja. Oikeustapausten osalta keskeisimmät aiemman tutkimuksen tuloksista poikkeavat havainnot liittyivät lopullisen verrokkijoukon lukumäärään ja verrokkihauissa käytettävään tietokantaan. Tieteellisten artikkeleiden osalta Rajalan (2019) selville saama menetelmä sai maanosakohtaisesti tarkasteltuna eniten vahvistusta Euroopan alueelta, mutta osittain myös Pohjois-Amerikan, Etelä-Amerikan ja Aasian alueilta. Tieteellisten artikkeleiden osalta keskeisimmät aiemman tutkimuksen tuloksista poikkeavat havainnot tehtiin Afrikan ja Aasian alueilta kehittyvistä maista. Tieteellisten artikkeleiden osalta keskeiset poikkeavat havainnot liittyivät sovellettuihin siirtohinnoittelumenetelmiin ja siihen, ettei kyseisillä alueilla laadita lainkaan verrokkihakuja Tutkimustulokset täydentävät aiempaa siirtohinnoittelua koskevaa tutkimusta sekä siirtohinnoittelua koskevaa maailmanlaajuista ohjeistusta.
Tutkimusotteena on käytetty sosiaalista konstruktivismia, koska tutkimuksen kohteena oleva siirtohinnoittelun markkinaehtoisuuden osoittaminen pohjautuu hinnoittelutilanteiden tilanne- ja tapauskohtaiseen arviointiin ja tulkintaan, jossa ihmisillä voidaan nähdä olevan keskeinen aktiivisen toimijan rooli. Tutkimuksessa pyritään ymmärtämään ihmisten toimintaa ja motiiveja siirtohinnoittelua koskevan tutkimuksen ja ohjeistuksen asettamissa raameissa. Tutkimusmenetelmänä on käytetty integroivaa kirjallisuuskatsausta, jonka avulla pyritty saamaan selville, saako aiempi Rajalan (2019) selville saama tutkimustulos vahvistusta Suomen siirtohinnoittelua koskevasta oikeuskäytännöstä ja siirtohinnoittelua käsittelevistä tieteellisistä artikkeleista maailmanlaajuisella tasolla. Tutkimusaineistona on käytetty kirjallista aineistoa, joka on kerätty Edilex-, Ebsco- ja Andor-tietokannoista. Tutkimusaineistoon sisältyi 5 oikeustapausta ja 20 tieteellistä artikkelia, jotka analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustulosten perusteella aiempi Rajalan (2019) tutkimuksessaan selville saama menetelmä siirtohinnoittelun markkinaehtoisuuden osoittamiseksi sai vahvistusta sekä oikeuskäytännöstä että tieteellisistä artikkeleista. Oikeustapausten osalta kaikki viisi oikeustapausta vahvistivat osittain aiempaa tutkimustulosta, mutta niistä tehtiin myös aiemman tutkimuksen tuloksista poikkeavia havaintoja. Oikeustapausten osalta keskeisimmät aiemman tutkimuksen tuloksista poikkeavat havainnot liittyivät lopullisen verrokkijoukon lukumäärään ja verrokkihauissa käytettävään tietokantaan. Tieteellisten artikkeleiden osalta Rajalan (2019) selville saama menetelmä sai maanosakohtaisesti tarkasteltuna eniten vahvistusta Euroopan alueelta, mutta osittain myös Pohjois-Amerikan, Etelä-Amerikan ja Aasian alueilta. Tieteellisten artikkeleiden osalta keskeisimmät aiemman tutkimuksen tuloksista poikkeavat havainnot tehtiin Afrikan ja Aasian alueilta kehittyvistä maista. Tieteellisten artikkeleiden osalta keskeiset poikkeavat havainnot liittyivät sovellettuihin siirtohinnoittelumenetelmiin ja siihen, ettei kyseisillä alueilla laadita lainkaan verrokkihakuja Tutkimustulokset täydentävät aiempaa siirtohinnoittelua koskevaa tutkimusta sekä siirtohinnoittelua koskevaa maailmanlaajuista ohjeistusta.