”Miehet eivät ole lentoemäntiä, mutta naiset ovat esimerkiksi lakimiehiä” : Sukupuolittuneisiin ja sukupuolineutraaleihin ammattinimikkeisiin kohdistuvat kieliasenteet

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee, mitä mieltä ihmiset ovat sukupuolittuneista ja sukupuolineutraaleista ammattinimikkeistä. Tutkimus pyrkii selvittämään kyselyn avulla, mitkä uudet ja neutraalit nimikkeet sopisivat korvaamaan sukupuolittuneet nimikkeet ja kuinka vastaajien näkemys eroaa Aamulehden ja Duunitorin laatimista neutraalien ammattinimikkeiden listoista.

Tutkimus on sosiolingvistinen, sillä sukupuolittuneet nimikkeet ovat tasa-arvon myötä yhteiskunnallinen ilmiö, ja sosiolingvistiikka ja sosiologia tutkivat kielen ja yhteiskunnan suhdetta. Sosiolingvistiikka tutkii myös kieltä kontekstissa, mikä näkyy kyselyn esimerkkilauseissa. Tutkimus on painotukseltaan kansanlingvistinen, sillä kyselyyn vastasivat tavalliset kielenkäyttäjät. Kansanlingvistiikassa on tutkittu kieliasenteita ja kieli-ideologioita, joista erityisesti kieliasenteet ovat tutkimuksen kohteena. Teoriassa käytetään hyödyksi myös sukupuolittuneen kielen tutkimuksia. Tutkimuksen kohde on sukupuolittuneet ammattinimikkeet, joista miehiin viittaavia nimikkeitä on yli 80 prosenttia. Mies-loppuisten nimikkeiden runsas käyttö häivyttää naiset kielenkäytöstä.

Tutkielman aineisto kerättiin vuosien 2018-2019 vaihteessa Google Forms -kyselyllä, joka jaettiin Facebookissa ja sähköpostilla. Vastauksia kertyi yhteensä 118. Kyselylomakkeessa oli sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Suljetuissa kysymyksissä käytettiin Likertin asteikkoa, ja niiden vastaukset on analysoitu määrällisesti tilastollisilla menetelmillä. Avointen kysymysten vastauksissa on hyödynnetty laadullista sisällönanalyysia eli teemoittelua.

Määrällinen analyysi osoittaa, että osa kannattaa ammattinimikkeiden muuttamista ja osa vastustaa. Muutosta kannatetaan hieman enemmän kuin vastustetaan. Laadullisella analyysilla selviää, että kieliasenteita ammattinimikkeitä kohtaan on monenlaisia: mielipiteitä on molemmista ääripäistä, mutta osa suhtautuu neutraalisti tai välinpitämättömästi. Avoimista vastauksista nousee esiin teemoja, jotka koottiin kolmeen eri kategoriaan: yhteiskunta ja sosiolingvistiikka, sukupuolittuneet ammattinimikkeet ja kielellinen muutos. Yhdellä teemalla perustellaan sekä muuttamista että muutoksen tarpeettomuutta. Naiset ja muunsukupuoliset suhtautuvat hieman myönteisemmin muutokseen kuin miehet, mutta tämä riippuu myös ammattinimikkeestä.

Joidenkin nimikkeiden kohdalla vastaajat kannattivat selkeästi sukupuolineutraalia vastinetta, toisten nimikkeiden kohdalla taas alkuperäistä nimikettä pidettiin parhaimpana vaihtoehtona. Aamulehden ja Duunitorin listojen nimikkeet osuivat enimmäkseen yhteen kyselyn tulosten kanssa, mutta joitakin nimikkeitä olisi syytä vielä pohtia. Tutkimuksen tulokset eivät myöskään eronneet suuresti muiden pro gradu -tutkielmien tai kandidaatintutkielmani tuloksista. Suositut nimikkeet ovat siis yleisestikin suosittuja, ja huonoina pidettyjä vastineita pidetään yleisesti huonoina. Tutkimus osoittaa, ettei muutos ole yksinkertainen asia. Kyse ei ole siitä, muutetaanko nimikkeet vai ei, vaan mitkä nimikkeet olisi syytä muuttaa ja mitkä voisivat pysyä ainakin vielä toistaiseksi ennallaan.