Sofa-pisteytyksen käytettävyys lukinkalvonalaisvuotopotilaiden tehohoidossa, retrospektiivinen tutkimus
Mäkelä, Aleksi (2021)
2021
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-02-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102182150
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102182150
Tiivistelmä
Ei-traumaattinen lukinkalvonalaisvuoto (Subaraknoidaalivuoto, SAV) on akuutti henkeä uhkaava sairaustila, joka voi johtaa kuolemaan tai pysyvään vammautumiseen. Subaraknoidaalivuodossa yksi merkittävä toiminnalliseen ennusteeseen negatiivisesti vaikuttava tekijä on viiveellä ilmaantuva aivokudoksen hapenpuutteen (delayed cerebral ischemia, DCI) aiheuttama aivokudoksen vaurio.
Subaraknoidaalivuotoa pidetään systeemisairautena, joka voi myös aiheuttaa esimerkiksi sydämen, verenkierron, nestetasapainon säätelyn sekä hengityselimistön toimintahäiriöitä. Näiden elinjärjestelmien vaurioita voidaan tarkastella SOFA -pisteytyksen (Sepsis-related Organ Failure Assessment tai myöhemmin Sequental Organ Failure Assessment) avulla. SOFA -pisteytys on kehitetty alun perin verenmyrkytykseen (sepsis) liittyvien monielinvaurioiden tunnistamiseen ja seurantaan. Nykyään SOFA-pisteitä käytetään yleisesti tehohoitopotilaiden peruselintoimintojen tilan kehittymisen seurannassa myös muissa potilasryhmissä. SOFA -pisteitä voidaan tarkastella kokonaisuutena tai elinjärjestelmäkohtaisesti osa-alueittain.
Tämän retrospektiivisen tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata SOFA -pisteiden käyttäytyminen SAV -potilasryhmässä, sekä selvittää, onko yleisesti käytössä oleva SOFA -pisteytys käyttökelpoinen SAV -potilaiden tilan etenemisen, peruselintoimintojen häiriötilojen vaikeusasteen, DCI:n ilmaantumisen ja potilaan ennusteen arvioinnissa. Samoin tavoitteena oli selvittää SOFA-pisteytykseen liittyviä ongelmia tässä potilasryhmässä. Toiminnallista toipumista arvioitiin GOS -asteikolla (Glasgow Outcome Scale).
Tässä tutkimuksessa tutkittiin 410 SAV-potilaan SOFA-pisteiden kehitystä osa-alueittain ja kokonaispisteinä, sekä niiden yhteyttä DCI:n ilmaantuvuuteen, toiminnalliseen toipumiseen ja kuolleisuuteen. Korkeat SOFA-kokonaispisteet toisena tehohoitopäivänä ennakoivat huonompaa toiminnallista toipumista verrattuna potilaisiin, joiden SOFA-pisteet olivat matalammat [5,5 (3,0-8,0) vs. 2,0 (1,0-3,0), P<0,001]. Yhteys havaittiin myös verenkierron [1,00 (0,00-4,00) vs. 0,00 (0,00-1,00) P<0,001], hengityksen [2,00 (1,00-2,00) vs. 1,00 (0,00-1,75) P<0,001], sekä tajunnan [2,00 (1,00-4,00) vs. 1,00 (0,00-1,75) P<0,001] toisen päivän osapisteiden osalta. DCI:n ilmaantuvuutta ennustivat toisena päivänä mitatut korkeat SOFA-kokonaispisteet [5,0(2,0-8,0) vs. 3,0(1,0-6,0), P<0,001], verenkierron osapisteet [1,0(0,0-3,0) vs. 0,0(0,0-3,0), P=0,002] sekä tajunnan osapisteet [1,0(1,0-3,0) vs. 1,0(0,0-2,0), P<0,001].
Vaikka SOFA-pisteiden käytöstä SAV-potilailla on vain vähän aiempaa tutkimustietoa, on tajunnantason laskun, verenkiertoelimistön, sekä hengityselimistön toimintahäiriöiden tiedetty olevan huonon ennusteen merkkejä, mikä on linjassa tämän tutkimusten tulosten kanssa. Tutkimuksen perusteella SAV-potilaiden tilan kehittymistä ennustettaessa, olisi SOFA -pisteitä syytä seurata osa-alueittain etenkin verenkierron, hengityksen ja tajunnantason osalta. Tutkimuksen tulosten tulkinnassa tulee huomioida SOFA-pisteytyksen kriteerit, joissa SAV:n ja DCI:n hoitotoimet itsessään voivat nostaa SOFA-pisteitä. Näitä hoitotoimia ovat esimerkiksi sedaatio, intubaatio sekä hoidossa käytetty DCI:a ehkäisevä lääkitys.
Tutkimuksen perusteella SOFA -pisteet etenkin tajunnan, hengityksen ja verenkierron osalta ovat tietyin rajoituksin käyttökelpoinen tapa arvioida SAV -potilaiden tilan vakavuutta, tässä potilasryhmässä. DCI:n ilmaantuvuutta ennakoi parhaiten kokonaispisteiden lisäksi verenkierron sekä tajunnan osapisteet. Aihepiiriä on kuitenkin tutkittu suhteellisen vähän ja jatkossa lisää tutkimusta kaivataan SOFA -pisteiden käyttökelpoisuudesta SAV-potilailla.
Subaraknoidaalivuotoa pidetään systeemisairautena, joka voi myös aiheuttaa esimerkiksi sydämen, verenkierron, nestetasapainon säätelyn sekä hengityselimistön toimintahäiriöitä. Näiden elinjärjestelmien vaurioita voidaan tarkastella SOFA -pisteytyksen (Sepsis-related Organ Failure Assessment tai myöhemmin Sequental Organ Failure Assessment) avulla. SOFA -pisteytys on kehitetty alun perin verenmyrkytykseen (sepsis) liittyvien monielinvaurioiden tunnistamiseen ja seurantaan. Nykyään SOFA-pisteitä käytetään yleisesti tehohoitopotilaiden peruselintoimintojen tilan kehittymisen seurannassa myös muissa potilasryhmissä. SOFA -pisteitä voidaan tarkastella kokonaisuutena tai elinjärjestelmäkohtaisesti osa-alueittain.
Tämän retrospektiivisen tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata SOFA -pisteiden käyttäytyminen SAV -potilasryhmässä, sekä selvittää, onko yleisesti käytössä oleva SOFA -pisteytys käyttökelpoinen SAV -potilaiden tilan etenemisen, peruselintoimintojen häiriötilojen vaikeusasteen, DCI:n ilmaantumisen ja potilaan ennusteen arvioinnissa. Samoin tavoitteena oli selvittää SOFA-pisteytykseen liittyviä ongelmia tässä potilasryhmässä. Toiminnallista toipumista arvioitiin GOS -asteikolla (Glasgow Outcome Scale).
Tässä tutkimuksessa tutkittiin 410 SAV-potilaan SOFA-pisteiden kehitystä osa-alueittain ja kokonaispisteinä, sekä niiden yhteyttä DCI:n ilmaantuvuuteen, toiminnalliseen toipumiseen ja kuolleisuuteen. Korkeat SOFA-kokonaispisteet toisena tehohoitopäivänä ennakoivat huonompaa toiminnallista toipumista verrattuna potilaisiin, joiden SOFA-pisteet olivat matalammat [5,5 (3,0-8,0) vs. 2,0 (1,0-3,0), P<0,001]. Yhteys havaittiin myös verenkierron [1,00 (0,00-4,00) vs. 0,00 (0,00-1,00) P<0,001], hengityksen [2,00 (1,00-2,00) vs. 1,00 (0,00-1,75) P<0,001], sekä tajunnan [2,00 (1,00-4,00) vs. 1,00 (0,00-1,75) P<0,001] toisen päivän osapisteiden osalta. DCI:n ilmaantuvuutta ennustivat toisena päivänä mitatut korkeat SOFA-kokonaispisteet [5,0(2,0-8,0) vs. 3,0(1,0-6,0), P<0,001], verenkierron osapisteet [1,0(0,0-3,0) vs. 0,0(0,0-3,0), P=0,002] sekä tajunnan osapisteet [1,0(1,0-3,0) vs. 1,0(0,0-2,0), P<0,001].
Vaikka SOFA-pisteiden käytöstä SAV-potilailla on vain vähän aiempaa tutkimustietoa, on tajunnantason laskun, verenkiertoelimistön, sekä hengityselimistön toimintahäiriöiden tiedetty olevan huonon ennusteen merkkejä, mikä on linjassa tämän tutkimusten tulosten kanssa. Tutkimuksen perusteella SAV-potilaiden tilan kehittymistä ennustettaessa, olisi SOFA -pisteitä syytä seurata osa-alueittain etenkin verenkierron, hengityksen ja tajunnantason osalta. Tutkimuksen tulosten tulkinnassa tulee huomioida SOFA-pisteytyksen kriteerit, joissa SAV:n ja DCI:n hoitotoimet itsessään voivat nostaa SOFA-pisteitä. Näitä hoitotoimia ovat esimerkiksi sedaatio, intubaatio sekä hoidossa käytetty DCI:a ehkäisevä lääkitys.
Tutkimuksen perusteella SOFA -pisteet etenkin tajunnan, hengityksen ja verenkierron osalta ovat tietyin rajoituksin käyttökelpoinen tapa arvioida SAV -potilaiden tilan vakavuutta, tässä potilasryhmässä. DCI:n ilmaantuvuutta ennakoi parhaiten kokonaispisteiden lisäksi verenkierron sekä tajunnan osapisteet. Aihepiiriä on kuitenkin tutkittu suhteellisen vähän ja jatkossa lisää tutkimusta kaivataan SOFA -pisteiden käyttökelpoisuudesta SAV-potilailla.