Syöpäsairauden sairastaneen nuoren aikuisen kokemuksia aikuiseksi kasvusta

Abstract

Nuoret parantuneet syöpäpotilaat ovat jatkuvasti kasvava ryhmä tehokkaiden syöpähoitojen ansiosta. Parantumisen jälkeen normaaliin elämään palaaminen vaatii tukea. Suomessa ei tiettävästi ole ennen tutkittu syövästä parantuneiden nuorten kokemuksia aikuiseksi kasvamisen näkökulmasta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata syöpäsairaudesta parantuneen nuoren aikuisen kokemuksia aikuiseksi kasvusta ja sen haasteita. Tutkimuksen tavoitteena oli tiedon avulla lisätä ymmärrystä syöpää sairastavan nuoren ja nuoren aikuisen tarpeista ja toiveista syöpäsairauden aikana ja sen jälkeen. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin sähköisenä kyselynä Syöpäyhdistyksen kautta täysi-ikäisillä syövästä parantuneilla nuorilla aikuisilla. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysi -menetelmällä.

Tutkimustulokset osoittivat, että sairastuminen vaikuttaa monin tavoin nuoren ihmisen aikuiseksi kasvuun. Sairastunut joutuu luopumaan monista tärkeitä asioita ja elämä muuttuu peruuttamattomasti. Tällä on vaikutuksia sairastuneen nuoren arkeen. Itsenäistyminen voi olla haastavaa, mutta toisaalta vakavasta sairaudesta parantuminen voi tuoda vahvistavan kokemuksen. Terveisiin nuoriin verrattuna sairastuneet nuoret jäävät vaille tavallisista nuoruuden kokemuksista ja sairastuminen vaikuttaa terveydentilaan monin tavoin. Sairaudesta parantuneet voivat joutua suunnittelemaan tulevaisuutensa uudelleen. Vakavasta sairaudesta parantuneet myös suhtautuvat elämään eri tavoin kuin terveet. Samankaltaisia asioita terveiden nuorten kanssa ovat varhaisaikuisuuden kehitystehtävien läpikäyminen ja mielenterveyden haasteet. Terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat tukea nuorta syöpään sairastunutta tarjoamalla psykososiaalista tukea sairaalassa olon aikana ja ottamalla huomioon nuoren potilaan erityistarpeet. Aktiivisesti tarjottava ja järjestettävä psykologinen apu on tärkeää. Tärkeää on tarjota nuoren aikuistumisen tukemiseen liittyviä palveluita.

Tutkimustulokset lisäävät ymmärrystä nuorten syöpäpotilaiden kokemuksista syöpäsairauden ja aikuiseksi kasvun aikana. Tutkimustulosten perusteella voidaan edelleen kehittää nuorten syöpäpotilaiden hoitoa. Jatkossa tulisi parantaa keskusteluavun saatavuutta ja moniammatillista yhteistyötä sekä lisätä terveydenhuollon henkilöstön koulutusta nuoren syöpäsairaan ja hänen perheensä kohtaamisesta.