Kiinan identiteetti aspirationaalisen konstruktivismin näkökulmasta: Retorinen diskurssianalyysi Xi Jinpingin puheista vuosilta 2013 - 2019
Käis, Maare (2020)
2020
Politiikan tutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-09-22
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202008056392
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202008056392
Tiivistelmä
Kiina on yhä merkittävämpi toimija kansainvälisellä areenalla, mikä on herättänyt myös paljon keskustelua kansainvälisen politiikan tutkijoiden kesken. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on osallistua tähän keskusteluun analysoimalla Kiinan ulkopoliittista identiteettiä aspirationaalisen konstruktivismin näkökulmasta. Tutkimuskysymykseni on, miten ja millaista ulkopoliittista identiteettiä Kiinan eliitti konstruoi ja miten tämä ilmenee Xin puheissa vuosina 2013–2019. Oletuksena on, että nykyisen Kiinan identiteetin taustalla vaikuttaa tarve kansallisen itsetunnon kohottamiseen, mikä ilmenee historiaan vetoamisena sekä Kiinan erityisyyden korostamisena. Tutkielmassa perehdytään Kiinan tutkimuksen teemoihin, sekä sen poliittisen historian erityispiirteisiin ja sovelletaan aikaisempaan tutkimukseen perustuvia oletuksia tähän tutkielmaan.
Tutkielma sijoittuu konstruktivistiseen tutkimuksen perinteeseen ja tarkastelee konstruktivistista debattia eri konstruktivismien sukupolvien välillä. Varsinaisena teoreettisena viitekehyksenä toimii aspirationaalinen konstruktivismi, joka antaa painoarvoa tarkasteltavan valtion poliittiselle eliitille, sekä heidän rooliinsa kansallisen identiteetin muodostajana ja arvioijana. Viitekehyksen mukaan valtion identiteetin arviointiprosessiin vaikututtavat maan historia, poliittiset kokemukset, sekä vallitseva kansainvälinen tilanne. Teoria mahdollistaa kansallisen identiteetin dynaamisen luonteen monipuolisen arvioinnin konstruktivistisesta näkökulmasta. Viitekehystä syvennetään kolmannen sukupolven refleksiivisyydellä sekä diskurssianalyysin näkemyksillä vallasta.
Tutkielmassa hyödynnetään retorista diskurssianalyysia, jossa puheakteja ja argumenttien rakentamista tarkastellaan aktiivisena toimintana eri konteksteissa. Huomiota kiinnitetään siihen, miten Xi määrittää Kiinaa ja mitä ilmiöitä hän pyrkii aineiston perusteella luonnollistamaan. Menetelmän avulla aineistosta nostetaan esiin Kiinan identiteettiä määrittäviä diskursseja. Menetelmää käytetään englanninkieliseen aineistoon, joka koostuu 11:sta Xi Jinpingin puheesta tämän presidenttikauden ajalta. Diskurssianalyyttisen luennan perusteella aineistosta oli erotettavissa kuusi eri diskurssia, jotka kuvastavat Xin Kiinan identiteetin piirteitä. Näiden perusteella vahvistetaan tutkielman ennakko-oletukset, eli kuinka diskurssien avulla pyritään kohottamaan kansallista itsetuntoa vetoamalla historiaan ja Kiinan erityislaatuisuuteen. Diskurssien perusteella Xi pyrkii legitimoimaan omaansa ja kommunistisen puolueen valta-asemaa sekä asettaa nykyisen vallan väistämättömäksi osaksi Kiinan historiaa.
Tutkielma sijoittuu konstruktivistiseen tutkimuksen perinteeseen ja tarkastelee konstruktivistista debattia eri konstruktivismien sukupolvien välillä. Varsinaisena teoreettisena viitekehyksenä toimii aspirationaalinen konstruktivismi, joka antaa painoarvoa tarkasteltavan valtion poliittiselle eliitille, sekä heidän rooliinsa kansallisen identiteetin muodostajana ja arvioijana. Viitekehyksen mukaan valtion identiteetin arviointiprosessiin vaikututtavat maan historia, poliittiset kokemukset, sekä vallitseva kansainvälinen tilanne. Teoria mahdollistaa kansallisen identiteetin dynaamisen luonteen monipuolisen arvioinnin konstruktivistisesta näkökulmasta. Viitekehystä syvennetään kolmannen sukupolven refleksiivisyydellä sekä diskurssianalyysin näkemyksillä vallasta.
Tutkielmassa hyödynnetään retorista diskurssianalyysia, jossa puheakteja ja argumenttien rakentamista tarkastellaan aktiivisena toimintana eri konteksteissa. Huomiota kiinnitetään siihen, miten Xi määrittää Kiinaa ja mitä ilmiöitä hän pyrkii aineiston perusteella luonnollistamaan. Menetelmän avulla aineistosta nostetaan esiin Kiinan identiteettiä määrittäviä diskursseja. Menetelmää käytetään englanninkieliseen aineistoon, joka koostuu 11:sta Xi Jinpingin puheesta tämän presidenttikauden ajalta. Diskurssianalyyttisen luennan perusteella aineistosta oli erotettavissa kuusi eri diskurssia, jotka kuvastavat Xin Kiinan identiteetin piirteitä. Näiden perusteella vahvistetaan tutkielman ennakko-oletukset, eli kuinka diskurssien avulla pyritään kohottamaan kansallista itsetuntoa vetoamalla historiaan ja Kiinan erityislaatuisuuteen. Diskurssien perusteella Xi pyrkii legitimoimaan omaansa ja kommunistisen puolueen valta-asemaa sekä asettaa nykyisen vallan väistämättömäksi osaksi Kiinan historiaa.