Onnistunut tiedeviestintä Instagramissa: Case: @tiedenaiset

Abstract

@tiedenaiset on kahdeksan terveysalan asiantuntijan ylläpitämä Instagram -tili ja omien sanojensa mukaan Instagramin suurin suomalainen tiedeyhteisö. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli löytää selityksiä tämän nopeasti kasvaneen ja suosiota saavuttaneen kanavan menestykseen ja löytää keinoja, joita hyödyntäen muutkin asiantuntijat voivat tuoda tiedeviestintää onnistuneesti Instagramiin ja osin myös laajemmin sosiaaliseen mediaan. Teoreettinen viitekehys perustui suurilta osin Howard Gilesin viestinnän mukauttamisen teoriaan sekä tiedeviestinnän trendeistä kertovaan kirjallisuuteen. Teoreettista taustaa loi myös Leslie Baxterin ja Margaret Montgomeryn kehittämä relationaalinen dialektiikka, jonka avulla tutkimuksessa tarkasteltiin asiantuntijan ja maallikon välisiä jännitteitä.

Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisellä tutkimusmenetelmällä, johon kuului kolmen @tiedenaisen haastattelu ja @tiedenaiset -Instagram-tilin määrällinen ja laadullinen tarkastelu. Haastatteluilla pyrittiin selvittämään sisällöntuotannon takana tapahtuvaa ajatustyötä ja suunnittelua, kun taas Instagram -tilin sisällönanalyysilla pyrittiin havainnoimaan toteutunutta tiedeviestintää. Tilin määrällisellä analyysillä pyrittiin hahmottamaan, missä suhteessa kuvavirrassa on erilaisia sisältöjä kuten varsinaista tiedeviestintää, tilin ylläpitäjien esittelyä ja visuaalisuutta ylläpitäviä kuvia.

Tulokset osoittavat, että @tiedenaiset -tilillä tapahtuu viestinnän mukauttamista sekä yleisöön että Instagramin sisältökriteereihin nähden. Tilillä tapahtuva viestinnän mukauttaminen on pääasiassa lähentävää vuorovaikutusta eli konvergenssia, jolla pyritään luomaan samankaltaisuutta ja samaistuttavuutta yleisön ja sisällöntuottajien välille. @tiedenaisten käyttämiä konvergenssin muotoja ovat tulosten perusteella mm. “ammattijargonin” välttäminen ja tiedon yleistajuistaminen. @tiedenaiset tuntuvat tiedostavan myös asiantuntijan ja maallikon välisen jännitteen, jonka pienentämiseksi he tekevät töitä. Selkein haastatteluaineistosta havaittu jännite @tiedenaisten ja heidän yleisönsä välillä oli tiedon ja epätiedon välinen jännite.

Tuloksista voidaan päätellä, että onnistunut tiedeviestintä Instagramissa vaatii kyseisen median lainalaisuuksien, kuten pituusrajoitusten ja sosiaalisen median nopeatempoisuuden huomioimista. Muita avaintekijöitä onnistuneeseen tiedeviestintään voidaan nähdä olevan mm. henkilöityminen eli persoonan esiintuominen ja osallistava tiedeviestintä eli vuorovaikutus yleisön kanssa. Myös sosiaalisen etäisyyden vähentäminen eli konvergenssi asiantuntijan ja maallikon välillä vaikuttaa auttavan tieteellisen tiedon välittämisessä ja ymmärrettävyydessä. Jotta Instagramissa tapahtuvassa tiedeviestinnässä voi saavuttaa @tiedenaisten kaltaisia tuloksia, myös visuaaliseen näyttävyyteen tulee kiinnittää huomiota.