Yleisten kirjastojen strategiat – vertaileva tutkimus
Mäyrä, Essi (2019)
2019
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-10-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201909123287
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201909123287
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkasteltiin yleisten kirjastojen strategioita ja niiden sisältöjä. Aiheen taustaksi selvitettiin strategian käsitettä ja tarvetta liike-elämässä sekä julkisella sektorilla. Lisäksi luotiin lyhyt katsaus kirjastostrategioiden kehitykseen. Tutkielman käsitteellisen viitekehyksen muodostivat Milesin ja Snow’n strategiatypologia sekä Porterin geneeriset strategiat.
Tutkimuksessa selvitettiin sisällönanalyysin keinoin, millaista sisältöä kirjastojen strategioissa oli. Lisäksi toisessa vaiheessa vertailtiin, mitä eroja ja yhtäläisyyksiä aineiston strategioilla oli Yleisten kirjastojen neuvoston strategian kanssa. Aineistossa oli mukana viisi kirjastostrategiaa: Kokkolan kaupunginkirjaston, Lapin kirjastojen, Tampereen kaupunginkirjaston, Tiekkö-kirjastojen sekä Toenperän kirjaston strategiat. Sisällönanalyysi keskittyi nykytilan analyysiin, arvoihin ja visioon, jotka kaikki näkyivät strategioissa vaihtelevasti. Jokaiseen kolmeen teemaan mahtui molemmissa ääripäissä olevia kirjastoja. Keskeisenä havaintona nousi esiin kirjastojen arvotyön vähäisyys: vain yhdessä strategiassa oli määritelty kirjaston omat arvot. Nykytilan analyysi ja visio näkyivät ainakin jossain määrin neljässä viidestä strategiasta. Kirjastoja tarkasteltiin myös paikallisten erityispiirteiden valossa, jotka eivät kuitenkaan osoittautuneet merkittäviksi tekijöiksi strategioiden sisältöjen suhteen.
Yhteydet aineiston strategioiden ja Yleisten kirjastojen neuvoston (YKN) strategian välillä olivat vertailun mukaan pääsääntöisesti selvästi havaittavia. Useimmat eroavaisuudet selittyivät sillä, että Yleisten kirjastojen neuvoston strategian rooli on erilainen kuin yksittäisen organisaation oman strategian rooli. Aineiston strategioissa oli kuitenkin seikkoja, joita YKN:n strategiassa ei mainittu lainkaan. Toisaalta YKN:n strategian kaikkia komponentteja ei löytynyt jokaisesta aineiston strategiasta.
Tutkimuksen havaintojen perusteella voitiin todeta, että aineiston kirjastostrategioiden sisällöt olivat paljolti samankaltaisia sekä keskenään että Yleisten kirjastojen neuvoston strategian kanssa. Samankaltaisuus voi kertoa alan sisäisestä koherenssista ja kirjastojen säännellystä asemasta. Lisäksi havaittiin, että aihepiiristä riittää tutkittavaa jatkossakin, sillä yleisten kirjastojen strategiatyötä ei ole kartoitettu laajemmin esimerkiksi sen suhteen, kuinka moni kirjasto ylipäätään tekee oman strategian.
Tutkimuksessa selvitettiin sisällönanalyysin keinoin, millaista sisältöä kirjastojen strategioissa oli. Lisäksi toisessa vaiheessa vertailtiin, mitä eroja ja yhtäläisyyksiä aineiston strategioilla oli Yleisten kirjastojen neuvoston strategian kanssa. Aineistossa oli mukana viisi kirjastostrategiaa: Kokkolan kaupunginkirjaston, Lapin kirjastojen, Tampereen kaupunginkirjaston, Tiekkö-kirjastojen sekä Toenperän kirjaston strategiat. Sisällönanalyysi keskittyi nykytilan analyysiin, arvoihin ja visioon, jotka kaikki näkyivät strategioissa vaihtelevasti. Jokaiseen kolmeen teemaan mahtui molemmissa ääripäissä olevia kirjastoja. Keskeisenä havaintona nousi esiin kirjastojen arvotyön vähäisyys: vain yhdessä strategiassa oli määritelty kirjaston omat arvot. Nykytilan analyysi ja visio näkyivät ainakin jossain määrin neljässä viidestä strategiasta. Kirjastoja tarkasteltiin myös paikallisten erityispiirteiden valossa, jotka eivät kuitenkaan osoittautuneet merkittäviksi tekijöiksi strategioiden sisältöjen suhteen.
Yhteydet aineiston strategioiden ja Yleisten kirjastojen neuvoston (YKN) strategian välillä olivat vertailun mukaan pääsääntöisesti selvästi havaittavia. Useimmat eroavaisuudet selittyivät sillä, että Yleisten kirjastojen neuvoston strategian rooli on erilainen kuin yksittäisen organisaation oman strategian rooli. Aineiston strategioissa oli kuitenkin seikkoja, joita YKN:n strategiassa ei mainittu lainkaan. Toisaalta YKN:n strategian kaikkia komponentteja ei löytynyt jokaisesta aineiston strategiasta.
Tutkimuksen havaintojen perusteella voitiin todeta, että aineiston kirjastostrategioiden sisällöt olivat paljolti samankaltaisia sekä keskenään että Yleisten kirjastojen neuvoston strategian kanssa. Samankaltaisuus voi kertoa alan sisäisestä koherenssista ja kirjastojen säännellystä asemasta. Lisäksi havaittiin, että aihepiiristä riittää tutkittavaa jatkossakin, sillä yleisten kirjastojen strategiatyötä ei ole kartoitettu laajemmin esimerkiksi sen suhteen, kuinka moni kirjasto ylipäätään tekee oman strategian.