Konsulttien ja asiakasyrityksen välisen yhteistyön tehostaminen toiminnanohjausjärjestelmien implementointiprojekteissa

Abstract

Tutkielman tavoitteena on tarkastella, miten konsulttien ja toiminnanohjausjärjestelmiä implementoivien yritysten välisten yhteistyösuhteiden tehokkuutta voitaisiin parantaa toiminnanohjausjärjestelmien implementointiprojektien aikana. Ensisijaisesti tutkielmassa analysoidaan yhteistyösuhteen ja sen keskiössä vaikuttavan kaksisuuntaisen tiedonsiirron kehitysmahdollisuuksia projektin osanottajien välisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Vaikka toiminnanohjausjärjestelmiä koskevaa tutkimusta on digitalisaation alkuvuosista lähtien tehty melko paljon, merkittävä osa tutkimuksista on toteutettu toiminnanohjausjärjestelmiä implementoineille yrityksille lähetettyjen kyselylomakkeiden avulla. Lisäksi konsulttien ja asiakasyritysten välistä yhteistyötä tarkastelevissa tutkimuksissa on tarkasteltu pitkälti yhteistyösuhteen aikaisia rooleja ja luottamuksen aiheuttamia ongelmia, yhteistyösuhteiden monimutkaisempien kysymysten jäädessä vähemmälle huomiolle. Tutkielma pyrkii täyttämään tutkimusaukkoa moninäkökulmaisen laadullisen tarkastelun kautta, käyttäen tiedonlähteinään toiminnanohjausjärjestelmien implementointiprojektissa vaikuttavia konsultteja ja konsultointipalvelun ostaneen asiakasyrityksen edustajia.

Tutkielman teoreettiseen viitekehykseen sisällytettiin kuusi teoreettisen viitekehyksen lähdemateriaalissa toistunutta konsulttien ja asiakasyritysten yhteistyösuhteisiin vaikuttavaa tekijää; tiedonsiirto, kommunikaation tehokkuus, konfliktien johtaminen, sisäinen motivaatio ja kannustimet, konsulttien tuki sekä asiakasyrityksen sisäinen tuki. Teoreettisen viitekehyksen pohjalta luotiin tämän jälkeen tutkielman empiirisen osan perustana toiminut haastattelurunko. Tutkielman tavoitteiden saavuttamiseksi empiirisen osan seitsemän haastattelua toteutettiin syvällisen tulkinnan ja tarkentavat jatkokysymykset mahdollistavina puolistrukturoituina haastatteluina. Toiminta-analyyttisille tutkimuksille tyypilliseen tapaan tutkielmassa pyrittiin yksittäisten tapausten tulkintaan ja ymmärtämiseen teorian ja empirian kiinteän vuoropuhelun avulla.

Tutkielman tulokset eivät ole sellaisinaan yleistettävissä tutkielman laadullisen aineiston rajoittuessa yksittäisten tapausten konteksteihin ja haastateltujen henkilöiden mielipiteisiin. Empiirisen osan merkittävimpinä havaintoina voidaan mainita muun muassa projektin käyttäjälähtöisyyden ja projektia varten palkatun lisäavun tärkeys sekä tiedonsiirron strategian ja avoimuuden yhteydessä havaitut käsityserot. Myös tekijät kuten kannustimien toiminta, projektien ilmapiiriä edistävä tiiminrakennus ja konsulttien fyysinen läsnäolo korostuivat tutkielman empiirisissä tuloksissa. Tutkielman tavoitteenasettelun mukaisesti sen tuloksilla on potentiaalia tehostaa implementointiprojekteissa vaikuttavien tahojen käytännön implementointityötä. Lisäksi tutkielmassa tehtyjen havaintojen pohjalta voidaan rakentaa tutkielman piiriin lukeutuvien tekijöiden rajatumpaa tarkastelua.