Rakennusprojektin toteuttaminen puhdasrakentamisen menetelmin
Koivisto, Erkka (2019)
Koivisto, Erkka
2019
Rakennustekniikan DI-tutkinto-ohjelma
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-09-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201908202957
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201908202957
Tiivistelmä
Puhdasrakentaminen on rakentamista puhtaista ja kuivista materiaaleista pölyttömin menetelmin. Puhdasrakentamisessa pölyntorjunnalla ja kosteudenhallinnalla on vahva yhteys. Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää, millaisilla toimenpiteillä varmistetaan puhtaudenhallinta rakennushankkeessa. Tutkimuksessa selvitettiin kirjallisuusselvityksen avulla asetusten ja ohjeiden vaikutus puhtaudenhallintaan, työmaalla käytettävät pölyntorjuntamenetelmät sekä kosteudenhallinnan vaikutus puhtauteen. Puhdasrakentamisen toteutusta työmaan näkökulmasta tutkittiin lisäksi case-kohteen avulla. Kohteessa työskennelleiden hankkeen avainhenkilöiden kokemuksia ja näkemyksiä selvitettiin teemahaastatteluiden avulla. Tulokset muodostettiin analysoimalla kerättyä aineistoa.
Sisäilmastoluokitus 2018 -ohjekortti on tärkein puhtaudenhallintaan liittyvä dokumentti. Sisäilmastoluokat S1 ja S2 edellyttävät rakennustöiden puhtausluokka P1:n käyttöä. Sisäilmastoluokitus 2018:ssa määritellään sisäilmaston tavoitearvot ja menetelmät niihin pääsemiseksi. Kyseinen ohjekortti tulee liittää urakkasopimuksen liitteeksi. Rakennusliikkeen tulee selvittää tilaajan asettamat puhtaudenhallinnan tavoitteet ennen tarjouksen antamista. Puhtausluokka P1 huomioidaan suunnittelussa ja se on käytössä koko rakennushankkeen ajan.
Puhtausluokkaa P1 noudattavalla työmaalla puhtaudeltaan eritasoiset tilat erotetaan toisistaan lohkojaolla. Lohkoilla työskennellään yleensä ammattiryhmä kerrallaan. Puhtausluokka P1 vaikuttaa erityisesti ilmanvaihtoasennuksiin. Likaantumisen estämiseksi Ilmanvaihtoasennukset tehdään pölyä tuottavien töiden jälkeen, eli tasoite- ja maalaustyöt on pääosin tehtävä ensin. Ilmanvaihtoasennukset tehdään pölyttömässä tilassa.
Pölyntorjuntamenetelmiä ovat osastointi, osastojen paineistus, korkeapaineinen- ja matalapaineinen kohdepoisto sekä ilmanpuhdistus. Osastointien avulla estetään pölyn siirtyminen lohkojen välillä. Osastorajoina käytetään olemassa olevien rakenteiden lisäksi muovisia tai levyrakenteisia suojaseiniä. Ali- tai ylipaineistuksella tehostetaan pölyntorjuntaa osastolla. Korkeapaineinen kohdepoisto on tehokkain pölyntorjuntamenetelmä. Sitä hyödynnetään liittämällä työkoneet rakennusimureihin. Matalapaineista kohdepoistoa käytetään, kun pölyä ei voida poistaa työkoneiden avulla. Ilmanpuhdistukseen käytetään samoja alipaineistajia kuin osastoinnissa ja matalapaineisessa kohdepoistossa, mutta suodatettu ilma palautuu samaan tilaan.
Puhtausluokassa P1 käytetään kaksivaiheista loppusiivousta. Suojaukset poistetaan ja pinnat pestään ennen toimintakokeita, jotta ilmanvaihtojärjestelmään ei pääse epäpuhtauksia. Toimintakokeiden jälkeen alakatot suljetaan ja rakennus puhdistetaan luovutusvalmiuteen. Rakennuksen ja ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus varmistetaan pintapölymittauksin.
Puhtausluokka P1:n merkittävin hyöty on rakennuksen ja sen ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus luovutushetkellä sekä rakentamisen kohentunut työturvallisuus. Rakennuksen käyttäjät eivät altistu rakentamisesta peräisin oleville epäpuhtauksille.
Kosteudenhallinnan tärkein menetelmä on kosteusrasituksen vähentäminen sääsuojauksin ja vedenpoistoilla. Kuivatuksessa käytetään lämmitystä, ilmanvaihtoa ja ilmankuivausta. Rakentamisessa noudatetaan kuivaketjua. Rakenteiden pinnoittaminen edellyttää hyväksyttyjä kosteusmittauksia.
Puhtausluokka P1 vähentää kosteusriskejä. Pölyttömät pinnat edistävät kuivumista. Hyvässä pölyntorjunnassa ja kosteudenhallinnassa on paljon yhteisiä toimenpiteitä, joten pölynhallinta- ja kosteudenhallintasuunnitelmat kannattaa laatia rinnakkain. Clean construction means constructing using clean and dry materials and dust-free methods. At the clean construction there is a strong connection between dust control and moisture control. The aim of this master’s thesis was to find out what methods are being taken to ensure purity control in a construction project. The effect of regulations and instructions on purity control, dust control methods used on site and the effect of moisture control on purity were examined by literature study. Clean construction from the point of view of the site was examined with a case study. The experiences and views of the project's key personnel were examined through theme interviews. The results were generated by analyzing the collected material.
Classification of Indoor Environment 2018 is the most important document for purity control. Indoor environment categories S1 and S2 require the use of construction cleanliness class P1. Classification of Indoor Environment 2018 defines indoor environment target values and methods to reach them. This standard must be attached to the contract. The construction company must determine the purity control objectives set by the owner of a building project before submitting the tender. Cleanliness class P1 is considered in design and it is in use throughout the construction project.
The spaces of a different level of cleanliness are separated from each other by dividing them to sections. Usually there is only one professional group working at a time in the section. Cleanliness class P1 especially affects the installations of the ventilation system. To prevent contamination, the ventilation system is installed when the dust-producing work is done, which means that smoothing and painting must be mostly finished. The ventilation system must be installed in a dust-free section.
Dust control methods include partitioning, pressurization of partitions, high-pressure and low-pressure local exhaust, and air purification. Partitioning prevents dust from transferring between the sections. In addition to existing structures, plastic or plasterboard walls are used for partitioning. Under-pressurization or over-pressurization improves dust control in the partition. High-pressure local exhaust is the most effective dust control method. It is utilized by attaching power tools to vacuum cleaners. Low-pressure local exhaust is used when dust cannot be removed by power tools. The same under-pressuring equipment is used for air purification as for pressurizing partitions, but the filtered air returns to the same space.
There is two-stage builder clean is the cleanliness class P1. Protective covers are removed, and surfaces are washed before test-run of the ventilation system. That prevents dust from entering the ventilation system. After the test-runs, the ceilings are closed, and the building is cleaned up for final level on purity. The cleanliness of the building and ventilation system is ensured by measuring the amount of surface dust.
The most significant benefit of the cleanliness class P1 is the cleanliness of the finished building and its ventilation system, as well as better construction safety. The occupants of the building are not exposed to impurities from construction.
The most important method of humidity control is to reduce moisture stress by weather protection and dewatering. Heating, ventilation and air drying are used for drying out. The dry chain is followed in the construction. Application of finishing materials requires approved moisture measurements from structures.
Cleanliness class P1 reduces moisture risks. Dust-free surfaces dry faster. There are plenty of common measures in good dust control and humidity control, so it's a good idea to draft dust control plan and moisture control plan together.
Sisäilmastoluokitus 2018 -ohjekortti on tärkein puhtaudenhallintaan liittyvä dokumentti. Sisäilmastoluokat S1 ja S2 edellyttävät rakennustöiden puhtausluokka P1:n käyttöä. Sisäilmastoluokitus 2018:ssa määritellään sisäilmaston tavoitearvot ja menetelmät niihin pääsemiseksi. Kyseinen ohjekortti tulee liittää urakkasopimuksen liitteeksi. Rakennusliikkeen tulee selvittää tilaajan asettamat puhtaudenhallinnan tavoitteet ennen tarjouksen antamista. Puhtausluokka P1 huomioidaan suunnittelussa ja se on käytössä koko rakennushankkeen ajan.
Puhtausluokkaa P1 noudattavalla työmaalla puhtaudeltaan eritasoiset tilat erotetaan toisistaan lohkojaolla. Lohkoilla työskennellään yleensä ammattiryhmä kerrallaan. Puhtausluokka P1 vaikuttaa erityisesti ilmanvaihtoasennuksiin. Likaantumisen estämiseksi Ilmanvaihtoasennukset tehdään pölyä tuottavien töiden jälkeen, eli tasoite- ja maalaustyöt on pääosin tehtävä ensin. Ilmanvaihtoasennukset tehdään pölyttömässä tilassa.
Pölyntorjuntamenetelmiä ovat osastointi, osastojen paineistus, korkeapaineinen- ja matalapaineinen kohdepoisto sekä ilmanpuhdistus. Osastointien avulla estetään pölyn siirtyminen lohkojen välillä. Osastorajoina käytetään olemassa olevien rakenteiden lisäksi muovisia tai levyrakenteisia suojaseiniä. Ali- tai ylipaineistuksella tehostetaan pölyntorjuntaa osastolla. Korkeapaineinen kohdepoisto on tehokkain pölyntorjuntamenetelmä. Sitä hyödynnetään liittämällä työkoneet rakennusimureihin. Matalapaineista kohdepoistoa käytetään, kun pölyä ei voida poistaa työkoneiden avulla. Ilmanpuhdistukseen käytetään samoja alipaineistajia kuin osastoinnissa ja matalapaineisessa kohdepoistossa, mutta suodatettu ilma palautuu samaan tilaan.
Puhtausluokassa P1 käytetään kaksivaiheista loppusiivousta. Suojaukset poistetaan ja pinnat pestään ennen toimintakokeita, jotta ilmanvaihtojärjestelmään ei pääse epäpuhtauksia. Toimintakokeiden jälkeen alakatot suljetaan ja rakennus puhdistetaan luovutusvalmiuteen. Rakennuksen ja ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus varmistetaan pintapölymittauksin.
Puhtausluokka P1:n merkittävin hyöty on rakennuksen ja sen ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus luovutushetkellä sekä rakentamisen kohentunut työturvallisuus. Rakennuksen käyttäjät eivät altistu rakentamisesta peräisin oleville epäpuhtauksille.
Kosteudenhallinnan tärkein menetelmä on kosteusrasituksen vähentäminen sääsuojauksin ja vedenpoistoilla. Kuivatuksessa käytetään lämmitystä, ilmanvaihtoa ja ilmankuivausta. Rakentamisessa noudatetaan kuivaketjua. Rakenteiden pinnoittaminen edellyttää hyväksyttyjä kosteusmittauksia.
Puhtausluokka P1 vähentää kosteusriskejä. Pölyttömät pinnat edistävät kuivumista. Hyvässä pölyntorjunnassa ja kosteudenhallinnassa on paljon yhteisiä toimenpiteitä, joten pölynhallinta- ja kosteudenhallintasuunnitelmat kannattaa laatia rinnakkain.
Classification of Indoor Environment 2018 is the most important document for purity control. Indoor environment categories S1 and S2 require the use of construction cleanliness class P1. Classification of Indoor Environment 2018 defines indoor environment target values and methods to reach them. This standard must be attached to the contract. The construction company must determine the purity control objectives set by the owner of a building project before submitting the tender. Cleanliness class P1 is considered in design and it is in use throughout the construction project.
The spaces of a different level of cleanliness are separated from each other by dividing them to sections. Usually there is only one professional group working at a time in the section. Cleanliness class P1 especially affects the installations of the ventilation system. To prevent contamination, the ventilation system is installed when the dust-producing work is done, which means that smoothing and painting must be mostly finished. The ventilation system must be installed in a dust-free section.
Dust control methods include partitioning, pressurization of partitions, high-pressure and low-pressure local exhaust, and air purification. Partitioning prevents dust from transferring between the sections. In addition to existing structures, plastic or plasterboard walls are used for partitioning. Under-pressurization or over-pressurization improves dust control in the partition. High-pressure local exhaust is the most effective dust control method. It is utilized by attaching power tools to vacuum cleaners. Low-pressure local exhaust is used when dust cannot be removed by power tools. The same under-pressuring equipment is used for air purification as for pressurizing partitions, but the filtered air returns to the same space.
There is two-stage builder clean is the cleanliness class P1. Protective covers are removed, and surfaces are washed before test-run of the ventilation system. That prevents dust from entering the ventilation system. After the test-runs, the ceilings are closed, and the building is cleaned up for final level on purity. The cleanliness of the building and ventilation system is ensured by measuring the amount of surface dust.
The most significant benefit of the cleanliness class P1 is the cleanliness of the finished building and its ventilation system, as well as better construction safety. The occupants of the building are not exposed to impurities from construction.
The most important method of humidity control is to reduce moisture stress by weather protection and dewatering. Heating, ventilation and air drying are used for drying out. The dry chain is followed in the construction. Application of finishing materials requires approved moisture measurements from structures.
Cleanliness class P1 reduces moisture risks. Dust-free surfaces dry faster. There are plenty of common measures in good dust control and humidity control, so it's a good idea to draft dust control plan and moisture control plan together.