Yhtiön lukuun työskentelevän osakkaan kilpailukiellon sallittavuus osakassopimuksessa
Toivola, Maija (2019)
Toivola, Maija
2019
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-08-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907082487
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907082487
Tiivistelmä
Kilpailukielloista sovitaan usein sekä työ- että osakassopimuksissa. Kilpailukiellot ovat yrityksen näkökulmasta riskienhallinnan väline, jolla estetään tiedon siirtyminen kilpailijayritykseen. Kilpailukielloista sopimisella on keskeinen merkitys työntekijän kannalta, sillä lähtökohtaisesti kilpailukielto rajoittaa henkilön perustuslaillista oikeutta hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä. Ongelmana on erityisesti tilanteet, jossa kilpailukielloista on sovittu sekä työ- että osakassopimuksissa ja kilpailukiellot perustuvat eri aikamääräyksiin tai sanktioihin sekä tilanteet, joissa osakassopimuksessa on sovittu liian laajasta kilpailukiellosta, ja tiettyä sopimussuhdetta koskeva lainsäädäntö ei salli kyseistä kilpailukieltoa.
Tutkielman metodi on ongelmalähtöinen lainoppi, sillä tutkielman painopisteenä on kahden eri sopimussuhteen kokonaisarviointi, ei vain yksittäisen säännöksen tulkinta. Tutkielmassa hyödynnetään lisäksi myös ennakoivaa näkökulmaa sekä de lege ferenda -metodia arvioitaessa mihin kilpailukieltoja koskeva lainsäädäntö on menossa ja miten sitä tulisi kehittää. Tutkielma on sekä työ- että sopimusoikeudellinen ja tutkielmassa tarkastelun kohteena on kilpailukieltoa koskeva lainsäädäntö Suomessa.
Työn tekeminen yhtiön lukuun ei edellytä, että henkilö olisi työsuhteessa yhtiöön. Työsuhteessa olevan työntekijän ja yrittäjän välinen rajanveto on merkittävää, sillä työlainsäädäntöä sovelletaan ainoastaan TSL 1:1:ssä tarkoitetussa työsuhteessa. Tämän tutkielman ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää työsuhteessa olevan työntekijän ja yrittäjän välistä rajanvetoa. Sekä työsuhteessa että yrittäjyydessä on tiettyjä tunnusmerkkejä, joiden tulee täyttyä, jotta kyseessä voidaan katsoa olevan joko työsuhde tai yrittäjyys, mutta lopullinen arviointi tulee tehdä oikeussuhteen kokonaisarvioinnin perusteella.
Toisena ja tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, voidaanko yhtiön lukuun työskentelevän osakkaan osakassopimuksessa sopia kilpailukielloista TSL:n säännöksiä laajemmin. Yhtiön lukuun työskentelevän osakkaan rooli, se että katsotaanko hänen olevan työntekijä vai yrittäjä, olisi hyvä selvittää ennen kilpailukiellosta sopimista. Tämä mahdollisesti helpottaisi kilpailukiellon arviointia sopimussuhteiden päättymishetkellä, sillä osakkaan rooli yhtiössä määrittää pitkälti sen, onko kilpailukieltoa mahdollista täydentää osakassopimuksella. Mahdollisuus sopia TSL:n säännöksiä laajemmin riippuu siis pitkälti yhtiön lukuun työskentelevän osakkaan asemasta, roolista ja määräysvallasta yhtiössä. Mitään yleistä sääntöä ei siis ole, milloin kilpailukielloista voidaan osakassopimuksessa sopia TSL:n säännöksiä laajemmin yhtiön lukuun työskentelevällä osakkaalla, vaan jokaista tilannetta tulee arvioida tapauskohtaisesti sopimussuhteiden päättyessä.
Tutkielman metodi on ongelmalähtöinen lainoppi, sillä tutkielman painopisteenä on kahden eri sopimussuhteen kokonaisarviointi, ei vain yksittäisen säännöksen tulkinta. Tutkielmassa hyödynnetään lisäksi myös ennakoivaa näkökulmaa sekä de lege ferenda -metodia arvioitaessa mihin kilpailukieltoja koskeva lainsäädäntö on menossa ja miten sitä tulisi kehittää. Tutkielma on sekä työ- että sopimusoikeudellinen ja tutkielmassa tarkastelun kohteena on kilpailukieltoa koskeva lainsäädäntö Suomessa.
Työn tekeminen yhtiön lukuun ei edellytä, että henkilö olisi työsuhteessa yhtiöön. Työsuhteessa olevan työntekijän ja yrittäjän välinen rajanveto on merkittävää, sillä työlainsäädäntöä sovelletaan ainoastaan TSL 1:1:ssä tarkoitetussa työsuhteessa. Tämän tutkielman ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää työsuhteessa olevan työntekijän ja yrittäjän välistä rajanvetoa. Sekä työsuhteessa että yrittäjyydessä on tiettyjä tunnusmerkkejä, joiden tulee täyttyä, jotta kyseessä voidaan katsoa olevan joko työsuhde tai yrittäjyys, mutta lopullinen arviointi tulee tehdä oikeussuhteen kokonaisarvioinnin perusteella.
Toisena ja tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, voidaanko yhtiön lukuun työskentelevän osakkaan osakassopimuksessa sopia kilpailukielloista TSL:n säännöksiä laajemmin. Yhtiön lukuun työskentelevän osakkaan rooli, se että katsotaanko hänen olevan työntekijä vai yrittäjä, olisi hyvä selvittää ennen kilpailukiellosta sopimista. Tämä mahdollisesti helpottaisi kilpailukiellon arviointia sopimussuhteiden päättymishetkellä, sillä osakkaan rooli yhtiössä määrittää pitkälti sen, onko kilpailukieltoa mahdollista täydentää osakassopimuksella. Mahdollisuus sopia TSL:n säännöksiä laajemmin riippuu siis pitkälti yhtiön lukuun työskentelevän osakkaan asemasta, roolista ja määräysvallasta yhtiössä. Mitään yleistä sääntöä ei siis ole, milloin kilpailukielloista voidaan osakassopimuksessa sopia TSL:n säännöksiä laajemmin yhtiön lukuun työskentelevällä osakkaalla, vaan jokaista tilannetta tulee arvioida tapauskohtaisesti sopimussuhteiden päättyessä.