Yläkoululaisen osallisuus
Mäkelä, Petra (2019)
2019
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-09-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906121981
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906121981
Tiivistelmä
Yläkoululaisen osallisuus on toimintatutkimus, jossa etsittiin vastauksia siihen, mistä yläkoululainen on koulussa osallinen, mitä opettajat ajattelevat yläkoululaisen osallisuuden olevan ja mitä merkityksiä osallisuudelle annetaan uudessa Perusopetuksen opetussuunnitelmassa, OPS 2014:ssa.
Toimintatutkimuksen tutkimusotteelle tyypillisesti tutkimuksessa oli interventio, joka toimi tutkimuksen toimintaympäristönä. Interventiona toimi kirjaston ja koulun yhteistyötä kehittämään pyrkinyt mediaprojekti, Projekti Canth. Projektiin osallistui kolme yhdeksättä luokkaa ja kaksi opettajaa, yhteensä 55 oppilasta.
Tutkimus on moniaineistoinen ja monimenetelmäinen: Projektin aikana kerättiin havaintoaineistoa projektista kiinnittäen huomiota erityisesti osallisuuteen tavalla tai toisella liittyviin ilmiöihin. Projektin lopuksi oppilaat täyttivät kyselyn projektista. Haastatteluaineistoa kerättiin niin projektiin osallistuneilta opettajilta kuin yhteistyökirjaston väeltäkin. Interventio sai aikaan tarpeen selvittää myös OPSin osallisuuskäsitystä ‒ OPSissahan ei määritellä, mitä osallisuudella siinä tarkoitetaan ‒ ja niin OPS 2014:sta tuli myös yksi tutkimuksen aineisto. OPSin mukaan ottaminen myös laajensi tutkimuksen näkökulman koskettamaan kaikkia yläkoululaisia, ei ainoastaan yhdeksäsluokkalaisia.
Analyysivaiheessa kaikkia aineistoja peilattiin toisiaan ja tutkimuskirjallisuutta vasten. Lopputuloksena on monitasoinen kuvaus yläkoululaisen osallisuudesta ja OPSin osallisuuskäsityksestä.
Tutkimuksessa päätellään oppilaiden osallisuuden kokemuksen muotoutuvan sen mukaan, kiinnittyvätkö he luokan autonomia -yhteisöön vai koulun työrauhayhteisöön. Toiseksi osallisuuteen vaikuttaa se, millä tavalla koulu ja opettajat suhtautuvat yhteisöllisyyteen: ajatellaanko yhteisen hyvän syntyvän yksilöitä tukemalla, vai yksilön hyvän yhteisöä tukemalla. OPSin yhteisöllisyysajattelu näyttää kulkevan yksilöiden tukemisen kautta. Kolmantena näkökulmana osallisuuteen yläkoulussa tutkimus nostaa osallisuuden kokemuksen käsitteeseen sisältyvän ristiriidan: osallisuus on sekä kuulumista että vaikuttamista, mutta niiden ei aina ole mahdollista toteutua samanaikaisesti. OPSissa ja opettajien haastatteluissa vaikuttamisnäkökulma korostuu. Lisäksi vaikuttaa siltä, että koululla ja opettajilla ei ole riittävästi keinoja yhteenkuulumisen kokemuksen edistämiseen.
Toimintatutkimuksen tutkimusotteelle tyypillisesti tutkimuksessa oli interventio, joka toimi tutkimuksen toimintaympäristönä. Interventiona toimi kirjaston ja koulun yhteistyötä kehittämään pyrkinyt mediaprojekti, Projekti Canth. Projektiin osallistui kolme yhdeksättä luokkaa ja kaksi opettajaa, yhteensä 55 oppilasta.
Tutkimus on moniaineistoinen ja monimenetelmäinen: Projektin aikana kerättiin havaintoaineistoa projektista kiinnittäen huomiota erityisesti osallisuuteen tavalla tai toisella liittyviin ilmiöihin. Projektin lopuksi oppilaat täyttivät kyselyn projektista. Haastatteluaineistoa kerättiin niin projektiin osallistuneilta opettajilta kuin yhteistyökirjaston väeltäkin. Interventio sai aikaan tarpeen selvittää myös OPSin osallisuuskäsitystä ‒ OPSissahan ei määritellä, mitä osallisuudella siinä tarkoitetaan ‒ ja niin OPS 2014:sta tuli myös yksi tutkimuksen aineisto. OPSin mukaan ottaminen myös laajensi tutkimuksen näkökulman koskettamaan kaikkia yläkoululaisia, ei ainoastaan yhdeksäsluokkalaisia.
Analyysivaiheessa kaikkia aineistoja peilattiin toisiaan ja tutkimuskirjallisuutta vasten. Lopputuloksena on monitasoinen kuvaus yläkoululaisen osallisuudesta ja OPSin osallisuuskäsityksestä.
Tutkimuksessa päätellään oppilaiden osallisuuden kokemuksen muotoutuvan sen mukaan, kiinnittyvätkö he luokan autonomia -yhteisöön vai koulun työrauhayhteisöön. Toiseksi osallisuuteen vaikuttaa se, millä tavalla koulu ja opettajat suhtautuvat yhteisöllisyyteen: ajatellaanko yhteisen hyvän syntyvän yksilöitä tukemalla, vai yksilön hyvän yhteisöä tukemalla. OPSin yhteisöllisyysajattelu näyttää kulkevan yksilöiden tukemisen kautta. Kolmantena näkökulmana osallisuuteen yläkoulussa tutkimus nostaa osallisuuden kokemuksen käsitteeseen sisältyvän ristiriidan: osallisuus on sekä kuulumista että vaikuttamista, mutta niiden ei aina ole mahdollista toteutua samanaikaisesti. OPSissa ja opettajien haastatteluissa vaikuttamisnäkökulma korostuu. Lisäksi vaikuttaa siltä, että koululla ja opettajilla ei ole riittävästi keinoja yhteenkuulumisen kokemuksen edistämiseen.