Tunteidensäätelytaitojen ja tietoisten läsnäolotaitojen välinen yhteys ja taitojen kehittyminen dialektisen käyttäytymisterapian taitovalmennuksen myötä

Abstract

Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet huolestuttavasti viime vuosina, ja ongelmien taustalla ovat usein puutteelliset tunteidensäätelytaidot. Merkityksellistä tunteidensäätelyn kannalta vaikuttaisi olevan kyky tietoiseen läsnäoloon. Näin ollen tietoista läsnäoloa hyödyntävä lyhyt, ryhmämuotoinen dialektisen käyttäytymisterapian taitovalmennus voisi olla matalan kynnyksen kustannustehokas ja transdiagnostisille opiskelijaryhmille soveltuva hoitomuoto. Mielenterveysongelmat aiheuttavat merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle, joten niiden ennaltaehkäisy ja hoitaminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tunteidensäätelyn ja tietoisen läsnäolon välistä yhteyttä sekä taitovalmennuksen vaikutuksia näihin taitoihin ja niiden osa-alueisiin. Taitojen osa-alueiden kehittymistä taitovalmennuksen seurauksena ei ole aiemmin juuri tutkittu. Valmennuksen vaikutuksia verrattiin valmennusta odottaviin kontrolleihin, mikä täydentää aikaisempaa tutkimustietoa.

Tutkimuksen otos koostui 35 korkeakouluopiskelijasta, jotka raportoivat tunteidensäätelyn ongelmia. Tutkittavat vastasivat tunteidensäätelytaitoja mittaavaan DERS-kyselyyn ja tietoisia läsnäolotaitoja mittaavaan FFMQ-kyselyyn ennen ja jälkeen valmennusta tai odotusaikaa. Taitovalmennusryhmä, jonka koko oli 6–10 henkilöä, kokoontui kerran viikossa kaksi tuntia kerrallaan kahdeksan viikon ajan. Taitovalmennuksessa harjoiteltiin neljää taitoa: tietoista läsnäoloa, tunteidensäätelyä, vuorovaikutusta ja ahdingonsietoa, joista tietoinen läsnäolo toimii pohjana kaikille muille taidoille.

Yleiset tunteidensäätelytaidot ja tietoiset läsnäolotaidot olivat voimakkaasti yhteydessä toisiinsa, minkä lisäksi taitojen osa-alueiden välillä sekä yleisten taitojen ja osa-alueiden välillä havaittiin yhteyksiä. Tutkittavien yleiset tunteidensäätelytaidot ja tietoiset läsnäolotaidot parantuivat valmennuksen seurauksena. Tunteidensäätelyn osa-alueista parantuivat kyky hyväksyä emotionaalista herkkyyttä, impulssikontrolli ja tunteiden säätely sekä tietoisen läsnäolon osa-alueista hyväksyminen ilman arviointia ja hyväksyminen ilman reagointia. Mitkään kontrolliryhmän taidoista eivät parantuneet odotusaikana. Verrattaessa valmennus- ja kontrolliryhmän taidoissa tapahtuneita muutoksia havaittiin, että muutokset yleisissä tunteidensäätelytaidoissa sekä tunteiden säätelyn ja tunteiden ymmärtämisen osa-alueissa olivat suurempia valmennusryhmässä. Myös muutokset yleisissä tietoisissa läsnäolotaidoissa sekä osa-alueista hyväksymisessä ilman reagointia olivat suurempia valmennusryhmässä.

Tutkimus antoi lisänäyttöä yleisten tunteidensäätelytaitojen ja tietoisten läsnäolotaitojen välisestä yhteydestä, minkä lisäksi saatiin uutta, entistä yksityiskohtaisempaa tietoa näiden taitojen osa-alueiden välisistä yhteyksistä ja käsitteiden rakenteellisista yhtäläisyyksistä. Tutkimus vahvisti myös aikaisempaa näyttöä taitovalmennuksen tehokkuudesta yleisten tunteidensäätelytaitojen ja tietoisten läsnäolotaitojen kehittämisessä sekä tarjosi uutta tietoa taitovalmennuksen vaikutuksesta korkeakouluopiskelijoiden tunteidensäätelytaitojen ja tietoisten läsnäolotaitojen osa-alueisiin. Toisaalta tutkimus antoi viitteitä myös siitä, että taitovalmennus ei vaikuta yhtä hyvin kaikkiin taitojen osa-alueisiin. Tätä tulisi selvittää tulevissa tutkimuksissa valmennuksen kehittämiseksi. Tulevissa tutkimuksissa olisi hyvä tehdä myös seurantamittauksia, jotta saataisiin tietoa vaikutusten pysyvyydestä pitkällä aikavälillä. Tutkimuksen etuna oli odotuslistan käyttäminen kontrolliryhmänä. Näin saatiin aikaisempaa vahvempaa näyttöä valmennuksen tehokkuudesta transdiagnostisten opiskelijaryhmien tunteidensäätelytaitojen ja tietoisten läsnäolotaitojen kehittämiseksi. On merkittävää, että näinkin helposti toteutettavalla, lyhyellä ja kustannustehokkaalla interventiolla voidaan vaikuttaa näihin mielenterveyden kannalta tärkeisiin taitoihin. Saadut tulokset antavat viitteitä siitä, että taitovalmennus voisi toimia mahdollisesti myös mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisyssä. Taitovalmennus sopisi hyvin esimerkiksi opiskelijaterveydenhuollossa käytettäväksi.