Sorvareista palvelijoiksi: Maailman paperi- ja sellukonetoimialan strateginen peli ja logiikka 1970-luvulta 2000-luvulle

Abstract

Liiketaloustieteellisessä väitöstutkimuksessani analysoin maailman paperi- ja sellukonetoimialan kehitystä 1970-luvulta 2000-luvulle. Alaa edustavat suuret menestyneet yritykset Metso (Valmet), Andritz, Voith ja Kværner (Kamyr) sekä konkurssiin ajautunut pitkäaikainen toimija Beloit. Yrityksiä kutsun avainpelaajiksi tai pelaajiksi, sillä tutkimuksessa tulkitaan heidän toimialalla käymäänsä peliä. Kyse on historiallisesta ja laadullisesta tutkimuksesta, jossa paperi- ja sellukonetoimialan historiallisen kehityksen analyysissa käytetään apuna strategiateorioita ja toimialan yritysten avainhahmojen haastatteluja.Toiminta-analyyttista otetta hyödyntävän tutkimukseni teoriaosassa eritellään strategisen pelin teorioita ja nojataan vahvasti Michael Porterin luomaan tutkimustraditioon. Strategista peliä lähestytään myös muiden aihetta tutkineiden teoreetikkojen näkökulmasta. Keskeiseksi väitteeksi tutkimuksessa nousee, että paperi- ja sellukonetoimialan pelaajien toimintaa ja edelleen koko alan kehitystä ohjaavat faktisten seikkojen lisäksi mentaalimallit, joita nimitän strategiseksi logiikaksi.Toimialan strategisen logiikan selvittämisen lisäksi paneudun myös teorian ja terminologian kehittämiseen. Erittelen alan terminologiaa ja luon tutkimukseni alussa uuden mallin, jonka pohjalta paperi- ja sellukonetoimialaa voidaan analysoida. Keskeisiä teoreettisia päätelmiä on, että pelinomainen lähestymistapa auttaa ymmärtämään toimijoiden strategiaa erityisesti, kun analysointi nostetaan pelin hengen pohdinnan tasolle. Toimialan peli voidaan jaotella plussa-, nolla- ja miinussummapeleihin. Strateginen siirto voidaan kohdistaa omaan arvoketjuun, muihin pelaajiin, alan sääntöihin ja omistajaan. Työssäni havaitaan myös, kuinka hyökkäyksellinen yritysosto vaatii erittäin taitavaa arvoketjun hallintaa, mistä Andritzin täydentävä yritysostopolitiikka on loistava esimerkki.Keskeisiä huomioita alan kehityksestä löydetään runsaasti. Osoitetaan, että sellu- ja paperitoimiala on kypsässä vaiheessa ja siirtyy hitaasti ja luovasti kohti laskevaa vaihetta. Alalla uskotaan nykyisin kilpailutukseen, ei enää yhteistyöhön. Tutkimus näyttää, kuinka teknologian korostamisesta huolimatta tutkimuksen kattamalla ajanjaksolla ainoastaan Kamyr saavutti merkittävää kilpailuetua jatkuvatoimisen keittimen keksimisellä. Selkeästi määritelty omistaja yhteistyöllisessä yritysostossa auttaa hyvän arvoketjun hallinnassa, mistä positiivisia esimerkkejä ovat Valmetin ja Wärtsilän sekä Voithin ja Sulzerin (Escher Wyssin) fuusiot, joissa Voith ja Valmet olivat dominantteja pelaajia. Negatiivisia esimerkkejä ovat puolestaan Kværnerin ja Ahlströmin (Kamyrin omistajana) sekä Valmetin ja Rauman fuusiot, joissa valta jaettiin.Alalla menestymisen keskeiseksi seikaksi osoitetaan, että pelaajan on menestyäkseen seurattava toimialan sääntöjä. Tästä erinomaisia esimerkkejä ovat Valmetin keskittyminen nopeisiin ja leveisiin koneisiin ja Voithin kustannusetuun. Edelleen työssä näytetään, että paperi- ja sellukonetoimialan säännöt kehittyvät tiukempaan suuntaan, koska on ylikapasiteettia, kaupan menetyskustannukset ovat korkeat ja pelaajat eivät erilaistu tarpeeksi.Hakusanat: sellu, massa, paperi, paperikone, keitin, kone, toimiala, teollisuus, peli, peliteoria, strateginen logiikka, uskomus, siirto, liike, pelaaja, peliareena, säännöt, arvoketju, Michael Porter, Andritz, Beloit, Kværner, Kamyr, Metso, Valmet, Voith, TVW, Ahlström