Haku

Hoitohenkilökunnalla on mahdollisuus havaita nielemisvaikeus varhaisessa vaiheessa, sillä he ovat tekemisissä potilaiden kanssa vuorokauden ympäri. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että hoitohenkilökunnan tietämys ...

Suomessa syntyy vuosittain noin 500 uutta selkäydinvammaa, joista 40 % on traumaperäisiä. Suurin osa traumaperäisistä selkäydinvammoista sijaitsee kaularangan tasolla ja on syntynyt kaatumisen seurauksena iäkkäälle ...

Äänen narina on yleinen ilmiö, jonka määrään liittyvistä muutoksista kaivataan lisää tutkimustietoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella äänen narinan määrän muutoksia nais- ja miespuhujilla 1990-luvulta 2010 ...

Aivoverenkiertohäiriöön sairastuu Suomessa vuosittain noin 25 000 ihmistä, joista puolelle jää jonkinasteisia pysyviä oireita, esimerkiksi afasiaa, joka on kielellis-kognitiivinen häiriö. Afaattisilla henkilöillä on usein ...

Monikielisten kielenkehityksen arviointia ja monikielisten lasten suoriutumista epäsanantoisto- ja kerrontatehtävissä suomen kielellä on tutkittu vasta vähän, eikä arviointiin ole vakiintunut yleistä käytäntöä. Kielenkehityksen ...

Suomessa CP-vammadiagnoosin saa vuosittain noin 100–120 lasta. CP-vamma aiheuttaa pysyviä, eriasteisia liikkumisen ja asennon ylläpitämisen vaikeuksia. Diagnoosin saaneista lapsista 40–85 prosentilla esiintyy CP-vamman ...

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, onko ääni- ja puheoireilla yhteyttä masennus- ja ahdistusoireisiin Parkinsonin tautia sairastavilla (N = 40). Aihetta on aikaisemmin tutkittu vain vähän, ja tutkimusten ...

Nielemisen aikana tapahtuvien kurkunpään, kieliluun ja kaulan alueen liikkeiden tunnistamiseen perustuvia kaulalle asetettavia mittauslaitteita on yritetty kehittää 2000-luvulla. Kurkunpää ja kieliluu nousevat ylöspäin ja ...

Varhainen lähiympäristölle suunnattu tuki on tämänhetkisen tutkimustiedon valossa tärkeää lasten kielellisen kehityksen tukemisessa, minkä vuoksi puheterapeuttisella kentällä on tarve uusien ohjauksellisten tukimuotojen ...