Toimitusketjujen ympäristövastuun kehittäminen
Manninen, Rosa (2019)
2019
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905141627
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905141627
Tiivistelmä
Tämän tutkielman kohteena on toimitusketjujen ympäristövastuun kehittäminen. Tutkielman pääpaino on toimitusketjujen ympäristövastuussa, mutta siihen liittyen tarkasteluun yhdistyy toimitusketjujen sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan toimitusketjujen ympäristövastuun kehittämistä tulevaisuuteen suuntautuen ja pyritään etsimään suuntaviivoja, joita kehittämisessä tulee ottaa huomioon. Aiemmassa toimitusketjujen vastuullisuuteen liittyvässä tutkimuksessa on suurimmalta osin tarkasteltu aiheen liittymistä ympäristövastuuseen ja taloudelliseen puoleen. Sosiaalisen puolen tutkimisessa on havaittu puutteita. Lisäksi aiempi tutkimus on tarkastellut aihetta menneisyyteen suuntautuen.
Tutkielma on laadullinen tutkimus. Empiirinen aineisto koostuu viidestä puolistrukturoidusta haastattelusta, jotka ovat tehty kolmelle kohdeyritykselle. Kohdeyritykset toimivat eri toimialoilla, jonka vuoksi toimitusketjujen ympäristövastuun kehittämisestä on saatu läpileikkaava kuva. Empiirisen aineiston analyysi on toteutettu sisällönanalyysin avulla. Sisällönanalyysi on pohjautunut teorialähtöisiin kysymyksiin tutkielman keskeisiin teemoihin liittyen.
Tutkimuksen tulokseksi muodostui neljä ehdotusta, jotka tiivistävät näkemykset teoreettisesta viitekehyksestä ja empiirisestä aineistosta. Nämä neljä ehdotusta liittyvät asioihin, joita tulee ottaa huomioon toimitusketjujen ympäristövastuun suunnittelemisessa ja kehittämisessä. Ehdotukset liittyvät uusiin mahdollisuuksiin toimitusketjujen ympäristövastuun kehittämisessä, jo olemassa olevan teknologian parempaan ja tehokkaampaan käyttämiseen sekä regulaation merkitykseen ympäristövastuun kehittämisessä.
Tutkimuksen keskeiset johtopäätökset koskevat kehittämisen suuntaviivoja. Suuntaviivat voidaan jakaa yrityksen sisäisiin ja ulkoisiin. Yrityksen sisällä kehittämisen suuntaviivoiksi huomattiin toimitusketjujen ympäristövastuun kehittäminen teknologian avulla ja paremman sidosryhmäyhteistyön kautta. Sidosryhmäyhteistyössä tulee ottaa huomioon kulttuuriset erot, jotka vaikuttavat siihen, kuinka suuri merkitys vastuullisuudella kussakin kulttuurissa on. Toimitusketjujen ympäristövastuun kehittäminen voi muodostua yritykselle pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavaksi liiketoiminnaksi. Toimitusketjujen ympäristövastuun kehittämiseen vaikuttavat yrityksen sisäisesti ihmisten päätökset ja arvomaailmat. Tutkielman johtopäätöksissä ilmeni ulkoisella kehittämisellä lainsäädännöllä olevan merkittävä rooli toimitusketjujen
ympäristövastuun toteutumiseen. Lainsäädäntö on merkittävässä roolissa, sillä se vaikuttaa kaikkiin toimitusketjun osapuoliin. Toimitusketjujen ympäristövastuun kehittäminen ei kuitenkaan perustu tällä hetkellä lainsäädäntöön, mutta ympäristövastuun kehittämiseen liittyviä direktiivejä on tulossa voimaan lähivuosina.
Tutkielman jatkotutkimusehdotuksena on tutkia aihetta poikkitieteellisesti. Poikkitieteellisessä tutkimuksessa tulee ottaa huomioon teknologian kehittymisen vaikutus toimitusketjujen ympäristövastuun kehittämiseen sekä tutkimukseen tulee liittää sosiaalisen puolen tutkimusta. Jatkotutkimusehdotuksena on tutkia aihetta kasvatustieteellisen tutkimuksen avulla, jonka kautta voidaan tutkia tulevien sukupolvien suhtautumista ympäristöarvoihin.
Tutkielma on laadullinen tutkimus. Empiirinen aineisto koostuu viidestä puolistrukturoidusta haastattelusta, jotka ovat tehty kolmelle kohdeyritykselle. Kohdeyritykset toimivat eri toimialoilla, jonka vuoksi toimitusketjujen ympäristövastuun kehittämisestä on saatu läpileikkaava kuva. Empiirisen aineiston analyysi on toteutettu sisällönanalyysin avulla. Sisällönanalyysi on pohjautunut teorialähtöisiin kysymyksiin tutkielman keskeisiin teemoihin liittyen.
Tutkimuksen tulokseksi muodostui neljä ehdotusta, jotka tiivistävät näkemykset teoreettisesta viitekehyksestä ja empiirisestä aineistosta. Nämä neljä ehdotusta liittyvät asioihin, joita tulee ottaa huomioon toimitusketjujen ympäristövastuun suunnittelemisessa ja kehittämisessä. Ehdotukset liittyvät uusiin mahdollisuuksiin toimitusketjujen ympäristövastuun kehittämisessä, jo olemassa olevan teknologian parempaan ja tehokkaampaan käyttämiseen sekä regulaation merkitykseen ympäristövastuun kehittämisessä.
Tutkimuksen keskeiset johtopäätökset koskevat kehittämisen suuntaviivoja. Suuntaviivat voidaan jakaa yrityksen sisäisiin ja ulkoisiin. Yrityksen sisällä kehittämisen suuntaviivoiksi huomattiin toimitusketjujen ympäristövastuun kehittäminen teknologian avulla ja paremman sidosryhmäyhteistyön kautta. Sidosryhmäyhteistyössä tulee ottaa huomioon kulttuuriset erot, jotka vaikuttavat siihen, kuinka suuri merkitys vastuullisuudella kussakin kulttuurissa on. Toimitusketjujen ympäristövastuun kehittäminen voi muodostua yritykselle pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattavaksi liiketoiminnaksi. Toimitusketjujen ympäristövastuun kehittämiseen vaikuttavat yrityksen sisäisesti ihmisten päätökset ja arvomaailmat. Tutkielman johtopäätöksissä ilmeni ulkoisella kehittämisellä lainsäädännöllä olevan merkittävä rooli toimitusketjujen
ympäristövastuun toteutumiseen. Lainsäädäntö on merkittävässä roolissa, sillä se vaikuttaa kaikkiin toimitusketjun osapuoliin. Toimitusketjujen ympäristövastuun kehittäminen ei kuitenkaan perustu tällä hetkellä lainsäädäntöön, mutta ympäristövastuun kehittämiseen liittyviä direktiivejä on tulossa voimaan lähivuosina.
Tutkielman jatkotutkimusehdotuksena on tutkia aihetta poikkitieteellisesti. Poikkitieteellisessä tutkimuksessa tulee ottaa huomioon teknologian kehittymisen vaikutus toimitusketjujen ympäristövastuun kehittämiseen sekä tutkimukseen tulee liittää sosiaalisen puolen tutkimusta. Jatkotutkimusehdotuksena on tutkia aihetta kasvatustieteellisen tutkimuksen avulla, jonka kautta voidaan tutkia tulevien sukupolvien suhtautumista ympäristöarvoihin.