Katseen vaikutus valehteluun
Zilliacus, Patrick (2019)
2019
Psykologian tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2019-04-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905131625
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201905131625
Tiivistelmä
Ihmiset valehtelevat vähemmän, kun he kohtaavat toisensa kasvoitusten verrattuna esimerkiksi digitaaliseen vuorovaikutukseen. Ihmiset ovat myös rehellisempiä, kun he ovat muiden tarkkaavuuden kohteena. Kasvokkaisessa kohtaamisessa katse viestii tarkkaavuuden kohteena olemisesta. Itseen kohdistuva katse suuntaa ajatukset itseen, voimistaa itsetietoisuutta ja herättää huolen omasta maineesta. Pois käännetty katse sen sijaan viestii siitä, että toisen huomio on muualla.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako valehtelijaan kohdistuvan katseen suunta valehteluun kasvokkaisessa kohtaamisessa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, johtuuko mahdollinen katseen kohteena olemisen ja valehtelun vähenemisen yhteys itsetietoisuuden voimistumisesta. Tutkittavien valehtelukäyttäytymistä mitattiin vuorovaikutteisessa pelitilanteessa, jota he pelasivat valetutkittavaa vastaan tietokoneen välityksellä. Itsetietoisuuden voimistumista tarkasteltiin itsearviointikyselyllä.
Tulokset osoittivat, että katseen suunnalla on vaikutusta valehteluun. Tutkittavat valehtelivat vähemmän katseen kohdistuessa heihin pois käännettyyn katseeseen verrattuna. Sen sijaan katseen suunnalla ei havaittu eroa itsetietoisuuden voimistumiseen. Tutkimuksessa ei myöskään havaittu yhteyttä itsetietoisuuden ja valehtelun vähenemisen välillä. Toisaalta koetilanteeseen on saattanut liittyä elementtejä, jotka ovat vaikuttaneet itsetietoisuuden itsearviointikyselyn sensitiivisyyteen.
Havainnot tarjoavat uuttaa tietoa katseen vaikutuksesta valehteluun kasvokkaisen kohtaamisen aikana. Tietoa katseen kohteena olemisen ja valehtelun yhteydestä voidaan hyödyntää monissa kasvokkaisissa vuorovaikutustilanteissa, kuten poliisi- ja työhaastatteluissa.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako valehtelijaan kohdistuvan katseen suunta valehteluun kasvokkaisessa kohtaamisessa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, johtuuko mahdollinen katseen kohteena olemisen ja valehtelun vähenemisen yhteys itsetietoisuuden voimistumisesta. Tutkittavien valehtelukäyttäytymistä mitattiin vuorovaikutteisessa pelitilanteessa, jota he pelasivat valetutkittavaa vastaan tietokoneen välityksellä. Itsetietoisuuden voimistumista tarkasteltiin itsearviointikyselyllä.
Tulokset osoittivat, että katseen suunnalla on vaikutusta valehteluun. Tutkittavat valehtelivat vähemmän katseen kohdistuessa heihin pois käännettyyn katseeseen verrattuna. Sen sijaan katseen suunnalla ei havaittu eroa itsetietoisuuden voimistumiseen. Tutkimuksessa ei myöskään havaittu yhteyttä itsetietoisuuden ja valehtelun vähenemisen välillä. Toisaalta koetilanteeseen on saattanut liittyä elementtejä, jotka ovat vaikuttaneet itsetietoisuuden itsearviointikyselyn sensitiivisyyteen.
Havainnot tarjoavat uuttaa tietoa katseen vaikutuksesta valehteluun kasvokkaisen kohtaamisen aikana. Tietoa katseen kohteena olemisen ja valehtelun yhteydestä voidaan hyödyntää monissa kasvokkaisissa vuorovaikutustilanteissa, kuten poliisi- ja työhaastatteluissa.